Älä työnnä silmää nokkoseen jne..

Kahdessa päivässä on keretty paljon. Pojjaat ovat laukanneet monen monituista kertaa ja eilen yritettiin saada Taavia hikeen, vaan ei saatu! Käytiin yli 6km lenkki metsä- ja hiekkateillä. K ravasi ja laukkasi ihan reippaasti, mutta ei ollut edes vyön kohta juurikaan hikinen. Mukana rämpinyt ja kirmaillut allekirjoittanut kyllä oli senkin edestä. Taavi vasta alkoi lämmetä ja innostua lenkin puolivälin jälkeen. Alkulenkistä se oli vähän tahmea, niinkuin lähes aina.
Ensimmäinen laukka saatiin nousemaan, kun olin ensin mennyt kauemmas houkuttimeksi ja sittenhän Taavi kirmasi luokseni laukkaa oikein tomerasti. Yksi kerta riitti ja vauhtia riitti ilman houkutintakin jatkossa. Harmi, että kaikki kuvat heilahtivat varjoisella metsätiellä. 

Sieltä sitä tullaan ravia!

Itsehän sitten teloin peukaloni kahteen kertaan sillä lenkillä, yhden kerran Taavi tölväisi siihen, kun koetin korjata tota turpahihnaa. Sai kyllä kirjaimellisesti kuulla kunniansa. Toisen kerran innostuin juoksun lomassa tökkäämään reidellä peukaloon, silloin sattui kyllä kovasti juuri sinne alaniveleen, mutta onneksi kipu helpotti pian. Tosin turvotusta oli pitkälle iltaan, toivottavasti peukku ei kuitenkaan ottanut takapakkia. Aika kipsinpoistoonkin on jo varattu kahden viikon päähän!

Lisäksi astuin lättäpohjaisilla tennareilla juostessa ilmeisesti kiven päälle, sillä päkiä oli illalla todella arka ja sitä särki. Olen kuulemma tapaturma-altis yksilö, en oikein tiedä mistä K puhuu.. ;)
Aamullahan tiputin kipsin peukalo edellä patjaan sillä seurauksella, että peukalon ylin nivel taittui ja kuului melko suuri POKS. Vaikka alkuun säikähdin ja kipukin oli melkoinen, niin lopulta tilanne osoittautui vain positiiviseksi. Ylin nivel oli silloin juhannuksena kuvien mukaan ehjä, mutta se ei ole taipunut kunnolla onnettomuuden jälkeen; nyt voin taivuttaa niin paljon, kun kipsi antaa periksi ja ihan ilman kipua! 

Pienet sammakot ovat lähteneet liikkeelle ja niitä on aivan kuhisemalla, kokoajan saa katsoa mihin astuu.

Ei kannata työntää silmää nokkoseen....

Se tekee kipeää. :(

Taavi tosiaan kotimatkalla eilen koetti repiä hiirenvirnaa pensaasta, eikä huomannut vieressä oleviä nokkosia. Ne lävähtivät suoraan päin näköä ja osuivat ilmeisesti aivan avonaiseen silmään. :( Kyllä oli kurjannäköinen hevoinen hetken aikaa.
Onneksi harjapakissa oli vähän Heinixiä ja laitoinkin sille Greenlinen sekaan viisi tablettia, josko ne vähän olisivat auttaneet tukalaan tilanteeseen. Auts!

Tänään Taavilla kävi vieraita, vaikkakin viime kesältä tuttuja. Noora 6v. (syksyllä 7v.) perheineen Espoosta tuli Taavia moikkaamaan. Heillä on mökki täällä lähettyvillä, joten kesäisin Noora on päässyt ratsastelemaan, ensin Elmolla ja nyt Taavilla viime kesästä alkaen.

Taavi esitteli temppuja, kunhan ensin hetken sai taas katsella, että ketä on tullut kylään.
Mentiin myös pitkästä aikaa "kentälle", jossa tosin on toisessa laidassa multakasat ja pohja on osittain tosi muhkurainen. Kyllä siinä kuitenkin kävellen pystyi tekemään ihan hyvin ja yhdellä suoralla pohja oli oikeinkin hyvä.

Noora meni ensin hetken aikaa ja muisteltiin vähän, miten Taavi pysähtyy, lähtee liikkeelle ja kääntyy, sitten mentiin myös vähän ravia. Se on aina yhtä hauskaa! :)
Harmi, että ötökät kiusasivat taas kovasti, enkä viitsinyt laittaa sitä kokonaista ötökkäloimea, ettei istuin muutu liukkaaksi (kun siinä loimessa ei ole satulalle reikää).
Lopuksi laitoin K:n selkään, jotta viimein saisin ne hikijäljet tuosta satulasta, vaan en saanut vieläkään. Lopetettiin, kun luulin Taavi jo hionneen satulan alta, mutta tallissa selvisi, ettei se ollutkaan juuri hiessä.

Taavi kuitenkin liikkui satulan kanssa pirteästi ja spurttaili laukassa tallillepäin ja K:n ratsastuksenkin (siis paljon painoa selässä) jälkeen karvat olivat selässä suorassa ja satula omalla paikallaan.Vaikkakin se on K:lle onnettoman pieni, eikä hän millään pystynyt istumaan siinä optimaalisesti. Jalustinhihnatkin ovat liian lyhyet. Mutta hän ei kuulemma muilla mene, kun länkällä.. Tyttöjen satuloita kuulemma tämmöset. :D

Vruumm!

Olen taas viettänyt kaksi aamua "Taaveillen"...

Eilen menin aamusta tallille. Ellu tuli myös, koska sovitettiin Taaville satulaa.

Talliin mennessämme Taavi oli alkuun ihan hiljaa, lopulta kuului jopa "hö" :D Ei sentään ihan sanattomaksi jätkä jääny. ;) Otettiin Taavi pesupaikalle ja harjattiin puhtaaksi ennen satulan sovitusta. Miusta satula näytti ihan hyvältä, tosin säänseutua mietittiin Ellun kanssa. Päätettiinpä sitten, että laitetaan puhdas satulahuopa selkään, satula kyytiin ja eikun hikilenkille, jotta huopaan jäisi jäljet joista näkisi kuinka tasaset jäljet satulasta jää. Päätettiin vielä Ellun kanssa, että otan kuvia lenkin jälkeen hevosesta ja huovasta.

Lähdettiin Taavin kanssa latupohjalle ja sieltä tielle ja mehän kautta tultiin kotiin. Matkalla ravattiin aika paljon aina kun pohja oli hyvä ja laukattiinkin. Taavi oli tosi reippaalla tuulella ja tarjosi itse ravia ja myöskin laukkaa. Välillä pysähdyttiin syömään ja taas jatkettiin matkaa. Molemmat taidettiin nauttia lenkistä vähintään yhtäpaljon :) Juuri ennen tallin risteystä meitä tuli vastaan vanha rämisevä traktori, mutta Taavi otti sen rauhallisesti. :)

Tallissa tutkin sitten satula-asiaa. Se oli pysynyt hyvin paikoillaan ja itse tykkäsin istua siinä, asentoa ei tarvinnu hakea vaan tuli luonnostaan. Ikävä kyllä vaikka lenkki oli miusta reipas, en saanu Taavia hikee. :D Onneksi huopaan oli kuitenkin jääny likajäljet ja ne näytti melkosen tasaisilta. Myöskin satulan seudun karvat oli siistit. Valokuvasin Taavin ja huovan parhaani mukaan ja sitten annoin sile sapuskan.

Lopuksi pesin Taavin ja laitoin myrkkyä ja vein ulos. Otin ulkona vielä muutaman kuvan.

Tänään menin myöskin aamusta tallille. Sain hörinät tervehykseksi talliin mennessäni. Osa hepoista olikin jo ulkona ja Taavi vaikutti alkuun vähän alakuloiselta kun ei sinne vielä ihe päässytkään.

Otin sen pesupaikalle. Harjailin ja laitoin varusteet. Tänään mentiin ilman satulaa.

Lähdettiin tällä kertaa "vasen oikee" lenkille, mutta tien sijaan mentiinkin mehässä tietä seuraten. Mentiin myös tuttu mehtäpolku ja päinvastaisessa suunnassa mehtäpolku jolla seikkailtiin viimeviikolla. Löydettiin jopa juuri siihin paikkaan mihin ajattelinkin, vaikka suunta olikin eri. :) Laukattiin vähän peltotiellä johon polku toi ja poikettiin myös toiselle peltotielle ottamaan parit ravit/laukat. Laukat nousi tosi hyvin, tarvitsi sanoa vain "laukka". :)

Kotiin päin kävellessämme tiellä tuli vastaan auto. Kuski ei varmaan heti huomannut meitä, koska hätääntyi kohdallamme. Se hidasti äkisti ja näytti jopa merkkiä voiko mennä ohi. Vilkutin ja näytin, että mene vain, koska Taavi vain lönkytteli eteenpäin. ohitettuamme auton takaa kuului kuinka auto alkoi "hyppiä" ja nykiä ja lopulta sammui. Minnuu huvitti. :D Annoin Taavin vähän syödä ruohoa ja sitten jatkettiin kotiin.

Tallissa hoitelin Taavin kuntoon, annoin sapuskat ja vein ulos. Heikki ja Hupu oli pikkutarhassa odottelemassa kengittäjää ja laitumelle Taavi olikin vähän ihmeissään kun ei kavereita näkynyt missään. Sanoin sille, että hirnu pöhkö ja kuin käskystä se hirnui ja löysi Einon ja Reiskan. :)

Ensviikolla mie taas sitte käyn ratsastelemassa. Viikonlopun nautiskelen mökillä. :)

- Sanni

Satulan sovitusta.. Kapea vaiko eikö..

Hartaasti odotettu Passier saapui tänään postiin ja riensin heti hakemaan sitä. Tallille päästyäni piti tietenkin heti kokeilla sitä Taaville. Alkuvaikutelma paljon parempi, kun kiefferin kanssa tai nykyisen satulan kanssa.

Säkätilaa on paljon ylöspäin, mutta sivuilta täytynee vielä huomenna asiaa tarkastaa. Toppaukset ovat ylhäältä edestä niukinnaukin hevosessä kiinni, joten olisiko satula kuitenkin vähän kapea..? Ehkä satula saisi olla edestä alempana, jolloin varsinainen säkätila tulisi paremmin käyttöön? Vai onko se vain tarkoitettu isompisäkäiselle?

Laitoin vyön kiinni ja kiristin sen napakaksi, jotta satula painuisi vähän alaspäin. Käsi mahtuu etukaaren pään alle ja saan liu'utettu käden koko matkalta satulan etutoppausten alta, se on napakka, muttei ahdistavan tiukka.
Silti tuo etupää vähän mietityttää, se pitää vielä nähdä ja kokeilla ratsastajan kanssa. Kuitenkin satula jää selässä omasta mielestäni hyvään asentoon, etukaari on reilusti takakaarta alempana ja istuimen syvin kohta on keskellä.. Pitäisi päästä tämäkin vielä selästä kokeilemaan.

Takaa toppauksen näyttävät minusta istuvan ihan hyvin selän mukaan ja selkärangantila on sen vaaditut kolme sormenmittaa. Satula pysyi paikallaan hyvin ilman vyötäkin ja tuntui asettuvan selkään tukevasti.

Huomenna Sanni tulee aamusta ja ilmoitin tunkevani samaan aikaan häiriköimään, koska haluan tosiaan nähdä satulan myös ratsastajan alla. Lisäksi jos vaan oma aikataulu antaa myöten, niin haluan nähdä satulan jättämät hikijäljet.

Tässä on nyt tietty se ongelma, että Taavi on lihonut, sen satulan paikka on rasvan peitossa.. Eli olettamus ja toivomus olisi, että se laihtuisi hiukan, kunhan saan tämän kirotun kipsin pois. Taavihan oli kapeampi tässä välissä sään molemmin puolin ja sen kaikki satulat o(li)vat sille leveitä, vaan nyt tilalla on läskityynyt.

Kuvat ovat poikkeuksellisesti suurennettavissa, jotta pääsette niitä kunnolla tiiraamaan.

Mitä mieltä te olette?