Kerrankin poutaa ja aurinkoa :)

Tänään miun tallille meno viivästyi, kiitos ylitöiden. No onneks ehdin tallille vielä valosan aikaan nauttimaan AURINGOSTA. :)

Tallille mennessäni Clasu olikin jo sisällä liikutuksen jäljiltä. Laittelin Taavin sapuskat turpoamaan ja hain varusteet karsinan luo valmiiksi. Sitten kaivoin kameran kassista ja menin hakemaan Taavia. 

Sielä se Taavi odotti portilla. Tullessani portille se luimi kovasti muille hevosille ja oli todella innoissaan lähdössä sisälle. Taitaa tuo Clasu olaa tosissaan kiva kaveri nykyään. :D Otin Taavin kiinni ja lähdettiin sisälle. Taavi käveli todella kiireellä, melkein ravasi. Talliin tullessa se nuuhkaisin Clasua kalteriden läpi tervehdykseksi ja seuraavaksi yritti jyrätä miut karsinansa ovella. Pysäytin sen, peruutin sitä pari askelta ja johan tuli kunnioitusta.;) Syy moiseen jyräilyyn oli varmastikin karsinassa valmiina olevat heinät. Annoin sen mennä heinien luo vasta luvan saatuaan, jotta moinen jyräily ei tulisi tavaksi. 

Taavin mutustellessa heiniä harjailin sitä puhtaaksi. Se oli yllättävän siisti. Tosin jalat oli melko saviset. Harjailun aikana loputkin hepat pääsivät sisään. Kyselin oliko Taavi syönyt kaikki heinänsäs yön aikana ja oliko käytöksessä ollut mitään poikkeavaa. Taavi oli tallin omistajan mukaan omaitsensä ja sitä samaa se oli miustakin. Ruoka maistui ja lantakin oli normaalin näköistä.

Tänään menin Taavilla ilman satulaa, joten heitin sille vain huovan selkään ja laitoin turparemmittömät suitset ja lähdettiin ulos. 

Pihalla selkäännousu oli yllättävän hankalaa. Taavi ei olis millään viittiny seisoa aitan kuistin luona paikoillaan, vaan aina kun olin kiipeämässä selkään se kääntyi. Lopulta vähän ärähin sille ja johan pääsin selkäänkin.

Lähdettiin ihan aluksi kentän suuntaan ja sieläkös se ensimmäinen peikko odottikin keskellä tietä, kaivinkone. Taavi yritti vain pakittaa ja minä taas patistin eteen, koska en halunnu antaa sille periksikään. Pysäytin Taavin ja sitten pyysin eteen, Taavi peruutti taas. Kolmannella kerralla se suostui menemään koneen ohi ja kehuin sitä. Jatkettiin matkaa pellonviertä pitkin tielle. Pellolla otettiin pätkä raviakin, kun löytyi yllättävän kuiva kohta. Sitten kierrettiin vielä toinen pelto. Kierroksen aikana otin muutamia pysäytyksiä ja peruutuksia. Pellon kauimmasisessa päädyssä lähti lintu puskasta lentoon ja sekös Taavista oli jännää. Se hypähti vasemmalle ja olin lähellä pudota, mutta onneksi sain tasapainon pysymään. Matka mutaan ei kauheasti olisi mieltä lämmittäny, koska kelikin oli viileä. Varjopaikat oli jopa kevyessä kuurassa. 

Taavi käveli tosi reippaasti ja vaikutti hyväntuuliselta, joten käveltiin vielä samaa reittiä takaisin tallille. Matkalla käytiin vielä kurkkaamassa kentän kuntoa, mutta märkä mikä märkä. Kotiinpäin mennessä kaivinkone ei pelottanu Taavia enää ollenkaan ja kiitin sitä kun se meni niin nätisti siitä ohi.

Tallissa harjasin Taavin, putsasin suojat ja vein varusteet paikalleen. Sitten vielä venyteltiin ja herkuteltiin leipäpaloilla. Olisin ottanut siitä vielä pari kuvaakin, mutta akku loppui kesken kaiken.

-Sanni

Mahavaivoja ja nahat rullalla

Menin päivällä tallille ja hain taavin ulkoa. Se ei olisi taas millään halunnut tulla, kun heil oli Clasun kanssa siellä puuhat kesken. Mut kun aikamme toisiamme tuijoteltiin, niin Taavi päätti sitten kävellä kuitekin luokse. Hah!
Hauska nähä, että Taavi on viimein ystävystynyt Clasun kanssa, jota se alussa pelkäsi ihan kuollakseen, aika usein olen yllättänyt pojat puuhamassa kahdestaan milloin mitäkin. :)

Meillä oli pitkä tuijotuskilpailu, jonka lopulta voitin

Heti, kun Taavi tuli luokse huomasin, että sillä on nenästä nahat kurtussa. En tiedä mihin on sen tölväissyt, mutta puhdistin haavan samalla, kun pesin jalat. Taavi irvisteli puhdistusoperaation ajan, kun Cothivet on niin voimakkaan tuoksuinen aine. :D
Se sai taas annoksen Chia-siemeniä pellavavellin joukossa ja ne tekivät hyvin kauppansa. Näytti olevan kupeet vähän nihkeät, eli ilmeisesti maha on kipeä. Ehkä se on vaan hyvä, josko siellä siis hiekkaa olisi ja se liikkuisikin.. Taavi söi heinää sillä aikaa, kun laittelin sen kuntoon ja se olikin vähän tavallista kärttyisempi esim. satuloitaessa. Otin turparemmin nyt toistaiseksi pois, ettei se osu vahingossa tuohon haavaan, eipä se maastossa sitä turpista muutenkaan tarvitsisi, josko muutenkaan.

Miehekkää naarmut!

Kun oltiin lähdössä, niin hain vielä pesupaikan luota vähän porkkanaa taskuun ja Taavi sitten samalla kerkesi nuolla melassiämpärin kannessa olevaa siirappia. Oli vissiin hyvää.. Vähän nauratti pihalla, kun se lipoi huuliaan niin antaumuksella, muutama kuvakin onnistui:

Pusuhuulet oikein..

Namnam..

Vähänks hyvää!!

Käytiin aika pitkä lenkki, siellä pehmepohjaisella hiekkatiellä asti. Taavi oli koko lenkin vähän nyhjääntyneen oloinen ja koetti muutaman kerran kääntyä kotiinkin. Se kulki tosi paljon nenä melkein maassa päätä roikottaen, en tiedä haisteliko se vai johtuiko se sitten mahasta, annoin kuitenkin mennä naama viistäen jos kerran siltä tuntuu.. :)
Tuntui selvästi maha vaivaavan ja kovasti odottelin, että se kakkaisi ja siksikin lenkki venyi. Käveltiin pitkin ohjin muuten, mutta pehmeällä tiellä otin ihan lyhyet reippaat ravit molempiin suuntiin, josko se auttaisi vähän. Ihan mielellään Taavi kuitenkin ravasi, mutten viittinyt hirveästi höykyttää.
Kotiinpäintullessa se kakka sitten viimein tuli, ähkinä oli kova ja vähän vettä tuli alkuun, eli ilmeisesti suolen seinämä on vähän ärtynyt tällä hetkellä (jossain oli, että hiekka voi liikkuessaan ärsyttää suolen seinää ja aiheuttaa esim. veden tuloa ennen ulostusta). Mut muuten ei ollut kyllä kuralla tai mitään ja olokin tuntui sitten helpottavan. Syötiin vielä pari kertaa vähän lenkin varrella, mutta ratsastajalle alkoi tulla niin kylmä, ettei pitkiksi ajoiksi pysähdelty.

Tallilla otin varusteet pois ja sanoin tallihenkilökunnallekin Taavin hiekkakuurista, että jos on vähän outo tai kiukkuinen. Ruoka on kuulemma kuitenkin maistunut normaaliin tapaan ja se on hyvä! Tehtiin vielä venytykset ja kavionkin pyysin kerran, kumarrusta Taavi ei tänään halunnut tehdä, joten jätettiin välistä.
Annoin vielä lähtiessä kuppiin yhden leivän ja vähän Chiaa, hyvin se näytti kelpaavan ihan sellaisenaankin. Eli voisi alkaa antamaan ne kuivana, jolloin hiekanpoistoteho luultavasti paranisi..

Vähän tietoa niistä Chia-siemenistä:

"Chia-siemeniä voisi kuvata “paremmaksi pellavansiemeneksi” sen samankaltaisten geeliintyvien ja suolistoa hellivien ominaisuuksien, mutta pellavaa korkeampien ravintoarvojen vuoksi. Sinun ei myöskään tarvitse murskata chia-siemeniä kuten pellavansiemeniä, jotta ne imeytyisivät hyvin kehoosi. Chia imee itseensä 9 kertaisen määrän nestettä ja geeliintyy nopeasti (jopa viidessä minuutissa).
Chia hidastaa hiilihydraattien (sokereiden) imeytymistä ja saa meidät siksi tuntetemaan olomme kylläiseksi."

"Kuinka käyttää hevoselle:
Voit antaa siemenet hevoselle joko kuivana tai vedessä turvotettuna. Jos annat siemenet kuivana, ne imevät itseensä nestettä ruuansulatuskanavassa. Siellä ne muuttuvat geelimäiseksi massaksi, josta imeytyy arvokkaat ravintoaineet elimistöön ja joka poistaa tehokkaasti myös hiekkaa. Chia siemeniä voi turvallisesti syöttää hevoselle päivittäin.
0,6 dl hevosille jotka ovat laitumella tai ylläpitoannoksena. Tällä annoksella 1 kg:n pussin kesto 1 hevoselle n. 22 päivää.
1,2 dl hevosille sisäruokintakaudella, nuorille kasvaville hevosille, toipilaille tai kilpaileville. Tätä annosta käytetään myös hiekanpoistoon 2 vkon ajan. 1 kg:n pussin kesto 1 hevoselle n. 11 päivää."
Kopioitu Vainikan Aitan kotisivuilta

Temppupäivä!

Tänään taas vieteltiin ratsastusvapaata, mutta puuhattiin muunlaista aktiviteettia.

Meniskö vai eikö menis, kas siinä vasta pulma..

Menin iltapäivästä tallille ja Taavi lähti tulemaan minua vastaan, mutta kun kaivoin kameran esiin, niin se rupesi epäilemään eikä sitten enää tullutkaan. Jouduin sitten lopuksi hakemaan sen. :D
Tallissa käytiin ensin jalkapesulla ja sitten annoin Taaville ekan annoksen Chia-siemeniä. Tein sille normaalin pellavavellin ja sekoitin siemenet siihen juuri ennen kun lykkäsin sen eteen, etteivät kerenneet turvota. Hyvin teki kauppansa ja kuppi nuoltiin puhtaaksi!
Annoin päälle vähän heinää ja sillä aikaa harjailin suurimmat kurat pois, kerrankin oli mahdollisuus harjata hevonen kunnolla puhtaaksi, kun ei ole satanut.

Tämän narun takana pitää seistä... (Ryntäiden osumisesta ei pidetä Taavin mielestä, ainakaan kun odottaa pellavakippoa)

Reiskan omistaja sattui samaan aikaan tallille ja pyysinkin, jos hän voisi ottaa meistä videon, kun Taavi antaa kaviota. Olisi tarkoitus pikkuhiljaa nostaa vaatimustasoa, että se jossain vaiheessa oppisi antamaan sen kavion ihan käteen asti. Tänään yhden kerran se jo vahdikkaammin heilautti jalan, mutta en kerennyt saamaan kiinni, damn.. Näin hyvin Taavi jo osaa: 

Sitten vielä jatkettiin harjausta ja selvitin jouhetkin, jotka olivatkin ihan mudan peitossa. Sen jälkeen soviteltiin vähän "uusia" (käytettyjä) loimia, jotka tulivat postissa eilen. Ostin Taaville vohveliloimen kuivatukseen ja kuljetukseen ja sitten puuvillaisen verkkoloimen, kun Elmon vanha on vähän lyhyt ja hassun mallinen, tämä oli selvästi jo parempi. Molemmat loimet sopivat oikein hyvin Taaville, vohveliloimessa tosin tuli nuo lapalaskokset tarpeeseen, kun herra on niin leveä edestä..

Ihmeellinen loimi Taavin mielestä, täynnä reikiä..

Vohveliloimen kanssa sitten näin ylväästi

Loimien sovittelun jälkeen lähdettiin sitten pihalle tekemään vähän maastakäsin harjoitteluja. Ensin tarkistelin kuinka sitä ollaan hereillä pysähtelemällä välillä, alkuun ei meinannu millään onnistua, mutta lopuksi Taavikin tajusi seurata mitä puuhaan.
Sitten peruututin sitä kävelemällä kohti ja tämä sujuu tosi hyvin jo. Sen jälkeen väistätin takapäätä kävelemällä kohti sitä ja sekin sujui hyvin. Etupää sen sijaan ei meinannut millään siirtyä, vaan Taavi korjasi aina taaksepäin, lopulta se hoksasi mitä hain ja sekin alkoi sujua. Vähän vielä harjoiteltiin kavio-temppua ja herkuista luopumista (joka on hyvin muistissa), lisäksi namin sai vaan jos sen osasi ottaa kauniisti huulilla.

Tehtiin tallissa vielä venytykset ja kumarrukset, sitten annoin Taaville vähän lisää heinää karsinaan ja se sai jäädäkin jo sisälle pitämään Reiskalle seuraa. Rapsuttelin sitä vielä hetken aikaa ja sitten kirjoitin Chia-siementen päälle anto-ohjeen Sannia varten, lakaisin käytävän ja keräsin tavarat vielä pois ennen kotiinlähtöä. Josko sitä huomenna sitten taas ratsaille kiipeäisi!