ACTH-arvon päivitys

Juuri tähän väliin tarvitsinkin pienen valonpilkahduksen Ripen kanssa ja tässä se on: lääke puree. ACTH-arvo on puolikkaalla tabletilla tippunut 420 -> 137. Melko huima lasku siis, vaikka arvo edelleen on korkea. 

Myöskin hampaat olivat hyvässä kunnossa, ei ollut piikkejä, eikä muutakaan sanomista.

Niistä muista jutuista palaan kirjoittamaan myöhemmin, nyt on pakko mennä nukkumaan.

Vielä lisää kisatunnelmia kuvien muodossa

Suski (meillä oli edellisessä tallissa hepat samaan aikaan) oli miehensä kanssa katsomassa kisoja ja sainkin tänään valtaisan määrän hienoja kuvia. Tässä siis toinenkin kuvapläjäys ja viralliset poseeraukset ruusukkeen kanssa.

Kaikki kuvat on ottanut Jarkko Monthan. Kiitos!

Mun iskä näkyy vasemmassa laidassa! :D

Mitähän me keskustellaan?

Voisi ilmeestä kuvitella että meni huonostikin, mutta poni on suloinen

Ja kunniakierros oikeaan!

Vanhalla tallijengillä riitti keskusteltavaa vanhaan malliin! :)

Vaikein kaikista voitoista on voittaa itsensä

Kisat ohi ja väsymys sen mukainen. Onneksi sain yön ihan hyvin nukuttua ja suurempi jännitys pyrki pintaan vasta juuri ennen omaa vuoroa. Ilmoitin Ripen siis luokkaan 4 (seniorit ja yksityiset) ja korkeuden sai valita itse, me mentiin ihan vaan ristikkokorkuisia esteitä. Olenhan hypännyt Ripellä suuret kaksi kertaa ja enimmillään kolmea estettä peräkkäin. Heh. Ja itsehän olen hypännyt rataa viimeksi vuonna 2007-2008 ja kerännyt itselleni aika mittavan estepelon senjälkeen. Empä olisi uskonut, että me Ripen kanssa löydetään joskus itsemme keskeltä esterataa. Mutta se ei pelaa, joka pelkää. ;)

Heli oli tietysti ikuistamassa taas kisat kuvamuistoiksi! 

Rippe käyttäytyi todella fiksusti kokoajan ja oli enemmänkin liian hidas, kun mitenkään villi. Tuttu kakkaongelma piinasi meitä verryttelyssä, mutta senjälkeen kävin kävelemässä tallin läheisyydessä ja Rippe sai asiansa hoidettua. Heti se oli paljon parempi ratsastaa

 

Radalla se oli kuitenkin melko hidas ja jotenkin hämmentynyt. Mie vitsailinkin jo verryttelyssä, että se taitaa luulla näitä koulukisoiksi, kun sipsuttelee niin kivasti.. Vauhti meinasi hiipua ja muutama kaarre heiteltiin tyylikkäästi vastalaukalla, kun en uskaltanut tiputtaa ravillekaan ettei meno hyydy. Päästiin uusintaan ja siitäkin saatiin puhdas rata, vaikka meinasinkin unohtaa toisiksiviimeisen esteen.
Kisan tulos ratkesi vasta myöhemmin, kun kaikki sennut ja yksärit olivat menneet omissa korkeuksissaan (40-50cm). Me oltiin 1/4 osallistujasta eli voitettiin! Haha! 

Emmin kännykällä otettu kuva, kun poseerauskuvia en ole vielä saanut

Rata videolla: 

 

Loppuun vähän poseerauskuvia ihanan voikukkapellon reunassa:

 

 

 

 

Saatiin hovikuvaaja Helikin kameran tälle puolelle välillä ;)