Super!

Oot ylivoimainen, en voi kuin hehkuu taas
Samallalailla mua onnelliseksi ei tee kukaan
Paljon annettavaa, sen suhun kanavoin
Parhaat asiat elämässä ei oo tavaroit

Tiet kohtas ja yhdessä vaihdettiin suuntaa
Olin hyvä jo yksin mut vielä parempi sun kaa
Upee tiimi, vastasit unelmiini
Eikä enää riitä kuin superlatiivit

 

Ju-ju-juju-ju. Just
Just sitä mitä vuosii olin ettinyt
Tästedes sä oot mun prioriteetti nyt

 

 

 

En harrasta tavallista
Kaikki on vaan parasta ja kallista
Se ei tarkoita arvoo rahallista

Koska harvoin mä palvon mitään maallista

Käy vain paras ja kallein
(Paras ja kallein)
Koska sä oot paras ja kallein
(Paras ja kaunein)

Kappaleen sanat: Elastinen - Super

Yleisiä kuulumisia, vauhdikkaita maastoja ja ohjas-ajoa, videoita

Loppuviikko onkin taas liikuttu ahkerasti. Maanantaina kenttätreenin jälkeen ohjasajoin palauttelevati pihaa ympäri ja pikkaisen maneesin edessä väistättelin ja ravuutin ympyrällä. Rippe tuntui nyt käsittävän jo paljon paremmin tuon ohjasajon. Keskiviikkona Ripellä oli ansaittu vapaapäivä.

Torstaina käytiin maastossa kiipeilemässä mäkiä. Unohdin laittaa putsit etusiin ja muistin sen vasta pihatiellä. En jaksanut enää kääntyä, kun ajattelin, että me vain kävellään. Otin kuitenkin yhden pätkän ravia ja Rippe kompastui hössöttäessään. Ja niinhän se kenkä sitten taas irtosi toisesti etusesta! En edes heti huomannut tätä, vaan käytiin vielä kiipeilemässä metsässä, vasta hiekkatiellä aloin ihmetellä outoa kävelyä, kun Rippe arkoi kengätöntä kaviotaan.

Onneksi saatiin taas meidän vakituinen irtokengänlyöjä seuraavaksi päiväksi ja Rippe sai kenkänsä takaisin (se kenkäkin jopa löytyi, kun osasin paikantaa sen sinne kompastumiskohtaan).

Päästiin sitten myös perjantaina liikkeelle ja käytiin maastoilemassa vähän vauhdikkaammin, putsit jalassa tietenkin. ;) Annoin ekaa kertaa Ripen mennä pidempiä pätkiä reippaasti ja kokeilin, loppuuko siltä puhti missään vaiheessa. Ravasin ja laukkasin aina, kun pohjat antoi myöden.
Sain sen lopulta vähän väsymään ja se malttoi ravata hitaasti vapaalla ohjalla. Annoin sen kävellä hetken, jonka jälkeen se itse tarjosikin laukkaa taas... Hah! Kotipihaan kävellessä se tuntui kuitenkin jo selkeästi väsyneeltä.
Venyttelin sen jalkoja ja huomasin samalla, että sillä on takareiden todella kireät. Eikä venyttelykään siten oikein onnistunut. Lopputuloksena Rippe tamppasi jalkansa mun jalkapöydän päälle.. Auts.. 

Hieroin takareisiä pehmeämmäksi ja selvästi tuntui alun jälkeen todella hyvälle. Samalla hieroin vähän selän lihaksiakin, kun niissä on ollut pientä kireyttä.

Illalla oma jalka tuntui todella kipeältä ja mietinkin jo hetken, onko kaikki ok. Sille ei yksinkertaisesti voinut varata juuri ollenkaan painoa ja kinkkailin paikasta toiseen. Onneksi aamulla jalka antoi jo varata painoa ja tässä sitä nyt linkutellaan.

Tänään ajattelin antaa taas Ripelle kevyen, palauttavan päivän reippaan maastolenkin vastapainoksi. Pistin sille silan ja ohjasajoin sen kentällä. Tehtiin alkuun vähän ympyröitä ja pyrin saamaan takajalat astumaan ristiin. Vähän sain väistöäkin tehtyä.
Sitten siirsin ohjat vähän eritavalla ja juoksuttelin ympyrällä. Rippe oli selvästi saanut eilen tarpeeksi liikuntaa ja oli siten tänään todella rento alusta-alkaen. ;)
Olen myös opettanut sitä laskemaan päätä positiivisen vahvisteen kautta. Aina kun se laski pään alas ja ravasi rennosti, se sai kävellä hetken. Kyllä se niin mukavuudenhaluinen oli, että nyt se alusta saakka pää alempana.

Lopuksi päästettiin ystäväni Sannan kanssa Rippe vielä hetkeksi irti kentälle ja se malttoi melkohyvin siinäkin ravailla rauhassa ja tasapainossa. Kyllä se sieltä löytyy, kun lihakset ja voima kehittyy. :) Sanna myös neuvoi minua, miten saan hierottua ja venyteltyä Rippeä tehokkaasti. Otetaan ne nyt mukaan meidän arkeen, kun kyse on kuitenkin jo vanhemmasta hevosesta.

Linkki videoon

Linkki videoon

On meillä ihan vähän harmaitakin pilviä vaaleanpunaisessa satumaailmassa, onneksi hyvin vähän. Se haava ei ole oikein lähtenyt parantumaan toivotusti, vaan alkoi märkiä. Se kehittää päivän aikana ruven päälle, joka sitten on alta ihan täynnä märkää. Yöks. Tarpeentullen näytän sitä tohtorille hammashuollon yhteydessä.
Lisäksi Ripen maha on ollut vähän omituinen, välillä ok, mutta toisinaan se vähän kurailee. Ei pahasti, mutta silmiinpistävästi tällaiselle mahaneurootikolle. ;) Mitään muita oireita sillä tosin ei ole ollut, kun satunnainen vetinen lanta tai vesipierut. Kokeilen nyt alkuun kaksi todennäköisintä 1. psyllium ja sitten 2. maitohappobakteeri. Katsellaan sitten, täytyykö miettiä muitakin vaihtoehtoja.

Ainiin ja kävinhän minä ostamassa sen "pohjavillanpoistajan", kun sitä on niin kovin kehuttu ja Jessi (Kavioiden kopsetta & koparoiden naksetta) oli sitä mieltä, että halpakin ajaa asiansa. Kyllähän se on ollut tosi hyvä härveli. Mahakarvat ovat ohentuneet noin puoleen melko pienellä sukimisella! Raaskisiko sitä joskus investoida oikein hevoskokoon..

Ympyrä on sulkeutunut