Pulkkaratsastusta!

Blogin kirjoitusta hankaloittaa aika paljon materiaalin puute. Vaikka illat alkavatkin olla jo aavistuksen valoisampia, niin edelleen hämärä tulee aikaisin. Varsinkin, kun työpäivät ajoittuvat yleensä 7-16 tai 10-19 väliin matkoineen. 

Rippe on liikkunut nyt melko säännöllisesti, joskaan ei läheskään joka päivä. lenkkien pituutta olen kasvatellut pikkuhiljaa ja pyrkinyt siihen, että ponin mielestä on hauskaa lähteä lenkille. Toistaiseksi olen onnistunut tässä ilmeisen hyvin. Maastossa ollaan menty sellasia 5-6km lenkkejä, joihin aikaa on kulunut noin 40min. Se tuntuu arkipäivinä ihan sopivalle pituudelle.
Pitkästä aikaa maastoilu on ollut myös todella rentouttavaa, Rippe on kulkenut omalla moottorilla juuri sopivaa hölkkävauhtia (jossain vaiheessa sitä piti jokohoputtaa eteenpäin tai sitten se pinkoi liian kovaa) ja on käyttäytynyt muutenkin hyvin.

Kellekään ei varmaan tarvitse kertoa, että lunta on. Täällä sitä alkaa olemaan jo niin paljon, että on vaikeaa keksiä liikutuspaikkoja muualla, kun umpihangessa. Esimerkiksi Ripen tarhan takaosissa on allekirjoittanutta puoleen reiteen lunta. 

Onneksi kentälle saatiin urakoitua lumettomampaa tilaa edes ohjasajolle tai juoksutukselle. 

Lumihan on toki lihaksistolle hyväksi, mutta liiallisesti tarjoiltuna se alkaa käydä polvien päälle. 

Lumen hyviä puolia on ehdottomasti pulkkaratsastus! Kerättiin vanhasta talliporukasta kasaan jengi ja Rippe sai toimia vetohevosena. Tältä kerralta on ihan järkkärikuviakin, mutta ne eivät kerenneet vielä tähän postaukseen mukaan. Ja jottei nyt videosta tule täysin väärää kuvaa, niin ei me kokoajan menty täysiä. ;) 

Edellisenä iltana ennen pulkkailua kaivoin varusteet esiin muuttokuormasta ja kokeilin, mitä poni pulkasta sanoo. Sehän on ollut pulkan edessä viimeksi kaksi vuotta sitten. Viimetalvena hankin sille tuollaisen vetoköyden, ettei tarvitse kahdella liinalla vetää.

Eihän tällainen yksin toimiminen täytä läheskään kaikki turvallisuuskriteerejä, mutta useimmiten ei ole mahdollisuutta saada apua. Paljon jäisi tekemättä jos aina pitäisi odotella lisäkäsiä. 

Turvallisuudesta puheenollen letitin jo syksyllä Ripen häntään heijastavan kengännauhan. Toki se on hyvä lisä ratsainkin, mutta se tuo myös lisäturvaa mahdollisen karkaamisen aikana. Syksyllä jaloissa olevat heijastimet mutaantuu, riimuja ei hevosilla tarhassa ole (Ripellä on taluttaessa heijastinriimu) ja loimiin heijastimien ompelu tai liimaaminen vaatisi vähän enemmän motivaatiota.  Varsinkin, kun kaupassa ei silloin ollut sitä liimattavaa heijastinpaikkaa. 

Hammaslääkärin käynti sekä muita vuodenvaihteen kuulumisia

Joulut ja uudet vuodet tuli juhlittua. Seuraava juhla onkin jo ihan oven takana,  kun allekirjoittanut täyttää pyöreitä  kymmeniä. Kolmekymmentä pyörähtää mittariin. Huh. 

Ripellä kävi vuoden viimeisenä päivänä eläinlääkäri katsomassa hampaat ja annettiin sille myt rokotuskin. Tämä eläinlääkäri oli sitä mieltä, että mitään tieteellistä näyttöä rokotuksen ja akuutin kaviokuumeen puhkeamisen völillä ei ole. Ja koska Rippe on ollut jo yli vuoden täysin oireeton, niin rokottamisen pitäisi olla turvallista. 

Hampaista senverran, että se sama diasteema siellä oli, kuten ennenkin ja lisäksi oikealle puolella oli pari pienempää rakoa. Iän tuomia muutoksia todennäköisesti. 

Yksi vähän avoin ydinkanava oli myös, mutta se jäi seurantaan. Kuulemma yleensä hevosilla nämä kanavat sulkeutuvat itsekseen, kun hammas kuluu pureskellessa. Joskus tässä kehityksessä käy  joku häiriö ja kanava jääkin avonaiseksi tai osittain pehmeäksi. 

Ripen tapauksessa eläinlääkäri epäili , että kanava ei olisi pulpaan asti auki ja sen voi siksi jättää vielä seurantaan. 

Piikkejä ei taaskaan ollut, kulmureista lääkäri rapsautti hammaskivet pois. Niihin sitä kuulema kertyy,  koska niitä hampaita ei käytetä mihinkään. Harjaamalla kiven muodostumista voi estää. Jos muihin hampaisiin alkaa muodostua hammaskiveä, niin se on yleensä merkki ongelmista. 

Oven ulkopuolella on menossa lantalavan palautus tyhjennyksestä..

Meidän aneeminen laiskottelu on edelleen jatkunut, vaikkakin eilinen ihana  aurinkokeli teki siihen poikkeuksen ja käytiin vähän pellolla ja lähimaastoissa pyörimässä. 

Tänään nappasin ponin tarhasta ja käytiin kentällä ohjasajojumpalla pitkästä aikaa. Kenttä on tosin niin luminen, että mulla loppui aika nopsaan kunto. 

Rippe suoritti hienosti ja reippaasti. Oli paljon parempi, kun oletin sen  olevan. Ajattelin,  voisi viimeinkin satsata oikeaan ohjasajovyöhön. 

Löysin nettikirpparilta myös fleeceloimen,  jossa on selän päällä ja kaulan yläosassa tuplafleece. Pakko oli heti ostaa pois kuljeksimasta. 

Olen nimittäin huomannut, että kuivatuksessa toimii kaikkein parhaiten kaksi fleecea päällekkäin. Alempi fleece pysyy aina hevosta vasten kuivana ja lämpimänä. 

Meillä on jo teetetty tuplafleece, mutta siinä ei ole kaulaosaa ollenkaan. 

Eli siis tähtikuviollinen osa on tuplafleeceä

Uusia kuvia!

Hiljaiseloa, sitä ei ole viettänyt ainoastaan blogi, vaan myös poni. Se on ollut hävettävän todella kevyellä marras-joulukuun. Olen oikeastaan ratsastanut vain muutamia kertoja. Taluttelua sentään on harrastettu vähän ahkerammin. Pohjat on aika huonoja, pääosin koppuraisia. 
Aktiviteetteja olen järjestänyt piilottelemalla heinätuppoja pitkin tarhaa. Se onkin Ripen mielestä ihan superhauska ajanviete.

Muutaman kerran tosin ollaan käyty purkamassa pahimpia virtoja pois, kun ponin yleinen käytös on sitä vaatinut. Haha. Pelto on oikeastaan ollut ainut paikka, jossa on siedettävästi ja turvallisesti voinut päästellä edes sillointällöin. 
Kuviakin on kertynyt lähinnä huonolaatuisten talli- ja hämäräkuvien osalta, koska aniharvoin olen kerennyt tallille valoisaan aikaan.

Sain myös Ripelle aikaiseksi pienen ripuliepisodin, kun annoin sen syödä lenkillä kanervia.. Että se niistä terveellisistä kanervista.

Rippe ja uusi lämmin toppaloimi kovmmille pakkasille

Teen jonkun verran iltatalleja ja nyt olen muutaman kerran tehnyt myös aamutallin, jotta tallinpitäjä saa välillä nukkua. Minusta on ihanaa hipsia aamulla talliin, jossa vastassa on aina yhtä iloinen Rippe. Tänään joulukuusen alle oli jätetty myös paketit Ripelle ja  minulle. :) 

Päivällä sain manguttua K:n mukaan ottamaan meistä edes muutaman uuden kuvan! Pokkarikamerlla napsittuja, osa vähän heilahtaneita, mutta on sentään kuvia. Haha.

Näiden myötä toivotan kaikille oikein ihanaa ja rauhallista joulua!