392

Ripen ACTH-arvo. Korkeahan se on edelleen, mutta nyt se on sentään ihan järkevän kuuloinen. Jotakin jännää sille edelliselle näytteelle siis tapahtui. Luojan kiitos.

Ja pakko sanoa heti alkuun, että ihanaa, kun se sateenkaariblogikupla on nyt puhkaistu ja päästään itse asiaan; pohtimaan oireita, hoitoja ja kertomaan rehellisiä kuulumisia. ;) Nyt jatkossa tänne blogiin eksytään varmasti useammin myös hakusanoilla cushing, ppid, ACTH, kortisoli ja siksi aion puhua tästä taas ihan suoraan. Siitä voi saada apua ja tukea muutkin. Kommentit ovat myös erittäin tervetulleita!

Ponin ilme kirkastui, kun pääkarvatkin ohennettiin.

PPID (pituitary pars intermedia dysfunction, suomeksi aivolisäkkeen keskilohkon toimintahäiriö) on vanhenevien hevosten sairaus, johon on onneksi lääkitys. Rippe aloittaa Prascend-lääkkeen vielä tälläviikolla. Lääke ei paranna sairautta, mutta lievittää oireita ja helpottaa hevosen oloa. Ripen tapauksessa tärkeintä on, että se pudottaa kaviokuumeriskiä huomattavasti alaspäin. Oikein lääkittynä cushing-hevonen voi elää vuosia hyvää elämää ja pysyä käyttökuntoisena pidempään.

Lääkkeen lisäksi cushing-hevosen kanssa olisi hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen kavionhoitoon, hampaiden hoitoon ja madotukseen. Ruokinta hoidetaan sokereita ja tärkkelyksiä tarkkaillen ja laadukkaan valkuaisen määrä on hyvä pitää korkeana.
Nykyisellä tallilla Rippe ei ole tarvinnut valkuaislisää, eikä muutenkaan väkirehua. Tallin heinä on todella lehtevää, helposti syötävää ja arvoiltaan ilmeisesti hyvää. Ripsu syö nyt muutaman desin Greenlinea, desin pellavaa, suolaa, lorauksen öljyä ja kivennäiset reilulla kädellä annosteltuna.

Mikään uusi juttuhan tämä sairaus ei ole. Asiasta tuli luettua paljon, kun Taavilla vastaavaa epäiltiin. Ja tässä parin viikon aikana tietoa on tankattu monestakin paikasta.

Jos nyt hevosella on pakko olla jotain, niin tähän on sentään olemassa hoito. Tämä on lisäksi todella yleinen vanhoilla hevosilla. Monet oireet vaan laitetaan vanhuuden piikkiin.

Rippe on ollut nyt vapaalla, kun tallinomistaja käsitteli sen eilen toistamiseen kraniolla. Rippe oli nauttinut käsittelystä kovasti ja vaikutti todella pirteälle, kun menin talliin. Se oli sisällä odottamassa eläinlääkäriä. Sillä oli kuitenkin niin kiire ulos, ettei se malttanut syödä heiniään. Vein sen sitten ulos syömään, kun lääkäri oli käynyt. 

Samalla kysyin lauantaina meitä ihmetyttäneestä asiasta; maastolenkin jälkeen Ripen kaulalle oli ilmestynyt verta. Veri oli samassa kohdassa, josta verikoe oli otettu keskiviikkona!

Ei se kuulemma mitenkään normaalia ole, mutta eipä sille oikein mitään selitystäkään keksitty. 

 

 

Nythän Rippe on taas klipattu uudelleen. Yllättävän siisti siitä lopputuloksesta kuitenkin tuli, vaikka selkä on vedetty myötääkarvaan. Jännää nähdä, vaikuttaako lääke karvankasvuun. Toisilla se on auttanut ja toisilla taas ei. Olisihan se kiva, ettei kuukauden tai kahden välein tarvitsisi vedellä karvaa pois.. :) 

 

Myötäkarvaan vedetty selkä

Myötäkarvaan vedetty selkä ja nyt ajelematta jätetty maha. Takana näkyy miten paljn karva oli jo kasvanut.

Ostin Ripelle Agrimarketin alennusmyynnistä uuden tallitopan, jossa on sileä vuori ja taisin sitä esitellä täälläkin jo. Loimi on osoittautunut ihan käsittämättömän hyvin istuvaksi! Se ei valu eikä kinnaa yhtään. Ponikin tuntuu tykkäävän loimesta. Loimi on samassa asennossa, johon olen sen edellisenä päivänä jättänyt, lavoille ei tule ollenkaan painetta ja loimi liikkuu ponin pällä kitkattomasti. Älyttömän hyvä ostos!