Jonkun on näytettävä mallia

Ylempi kuva on viimekeväältä, mutta kaulan osalta tilanne ei mittanauhan mukaan ole muuttunut mihinkään. Paitsi ruokaremontin jälkeen alkoi tapahtua. Koska itse näen ponia jokaikinen päivä, niin eron huomaaminen vaatii kuvien katselua. Olen niin sokeutunut ihraniskalle, että omaan silmään se näyttää aina ihan samalle.
Tämän kuvaparin jälkeen oli pakko vähän hymyillä. Jos silmä valehtelee, niin mittanauha ei: kaulasta on lähtenyt 8-10cm.

Tottakai koko poni on sulanut ja hoikistunut, mutta sen vertaaminen on vaikeampaa, koska sairasloman takia myös lihakset ovat pienentyneet.Toisaalta jos tällaisia tuloksia saa pelkällä ruokaremontilla, niin millaisia tulokset olisivat yhdistettynä liikuntaan?

Jokatapauksessa tällaisellä laihtumisella on jo iso merkitys terveyden haalimisessa ja insuliinin hallinnassa.

"Ei mikään helpolla tullukaa
Nyt on entinen pullukkaa
Työmoraali on vakava 

Nyt kilot on takana niinku pakara"

16.11.

"Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan

tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan

minä olen kauan jo sinua kaivannut, 

sinua ei varmasti olekaan"

Tämä hevonen oli jotain sellaista, etten vieläkään voi katsoa sen kuvia itkemättä tai miettiä, mitä meillä oli. Ja toisaalta kaikki tuntuu pelkältä unelta. Kun sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Todella kummallista.

Toinen kierros puukenkiä ja ihmeelliset ufokengät

Kengittäjiä kolme kappaletta, samaan aikaan samassa paikassa! :D

Tänään kengiteltiin Rippe uudelleen. Puukengät ovat saaneet tehdä työtään kuusi viikkoa ja Rippe on tykännyt niistä aivan valtavasti. Antura on kovettunut ja paksuuntunut jopa toivottua paremmin.
Eilen toinen puukkari alkoi lonksua pahaenteisesti (hyvä ajoitus) ja viimeisen viikon aikana poni alkoi kävellä taas kulmikkaammin. Eikä ihme - kengät olivat todella mataliksi kuluneet eli niiden mekaniikka tietenkin heikentyy.

Ei ole paljon puukengästä jäljellä enää, alkuperäinen paksuus on lähempänä kolmea senttiä!

Kannoilta kenkä on kulunut vinoon. Näkee hyvin, miten Rippe tuo jalan ulkosyrjä edellä maahan.

Rippe oli todella huolestunut, kun kenkä otettiin pois, eikä se oikein halunnut vieläkään käyttää jalkaa. Kun kengittäjä lyhensi kannatinpinnat ja oikaisi varpaan oikeaan linjaan , niin olo helpottui jo huomattavan paljon. Senjälkeen jalan varassa pystyi jo seisoskelemaan hyvin ja ilmekin muuttui. Mietittiin myös, että taitaa ponilla olla vähän kipumuistiakin. Eikä ihme.

Nyt kaviosta näkee selkeästi kaviokuume-episodien kohdalla olevat verenpurkaumat.

Laitettiin nyt vielä toinen kierros puukenkiä. Oltin yhtämieltä siitä, että ei edes kokeilla vielä mitään "tavallista" kenkää alle. Otetaan varman päälle. Jos tulee liukkaita, niin kengittäjä tulee laittamaan nastoja kenkiin. 

Ensikerralla olisi tarkoitus sitten kokeilla tollasta alumiinista kenkää, jossa on samanlainen idea. Siihen saa hokitkin. Muistuttaa vähän UFOa.

Kenkä on tässä väärinpäin eli tämä puoli tulee maata vasten. Jonkun sortin rocken roll-kenkähän tämä on.

Samalla tavalla paino tulee pois varpaalta ja pyörähdys toimii joka suuntaan