"Ja laukka!"

Tänään otettiin ekat laukat sitten viimekertaisen klinikkareissun! Taavi tuntui laukkaavan ihan mielellään (mitä nyt ensin vähän hämmästyi pyynnöstä) ja laukka pyysyi kivasti yllä ilman hoputusta. Heti laukan jälkeen tietty piti pysähtyä kerjäämään makupalaa ponnistelusta. ;)

Toisen pätkän tajusin kuvatakin:
(sisältää imelää lässytystä, heiluvaa kuvaa ja ylimäärin kehumista)

Harjasin koko harjan samalle puolelle ja selvitin takut, näyttää ihan hassulle! :D

Miten voi hevonen näyttää kuvissa näin säikähtäneeltä?

Eilen mentiin vähän aikaa tallin lähiteillä käyntiä ja raviakin sekä pysäyttelin Taavia äänellä. Taavi oli ihan pirteä ja olisi kovasti halunnut mennä kavereiden kanssa pellolle tunnille. Ratsastuksen jälkeen pelattiin vielä vähän aikaa pihalla palloa. Sujuu jo aika kivasti! :)   

Taavi tarkkailee muita

Olen joutunut nyt parina päivänä nousemaan väärältä puolelta kyytiin tuon reiden takia. Se ei nimittäin nouse tarpeeksi korkealle, jotta saisin sen normaalilta puolelta jalustimeen. Taavi on vähän kummastellut, että olenko tullut hulluksi.. :D Ehkä aitan reunalta olisi paras nousta, sillä ei tuo jalka oikein kunnolla toimi ponnistavanakaan jalkana.
Yllättävän hyvin se on kuitenkin kuntoutunut, kun pääsin tänään jo kävelemään sen kanssa kohtuullisen normaalisti. Lihakseen (tohon reiden etuosaan) on kuitenkin tullut loiva kuoppa ja mustelmakin alkaa hahmottua.

Katselin yksi päivä noita tunnisteita ja miten hyvältä tuntuu, että "vatsavaivat" on tippunut monta pykälää ja suurimmaksi tunnisteeksi on kiilannut "hyvä mieli". Ja tottahan se on, suunta on ollut juuri sellainen.  :)

Se eilen lupaamani lastausvideo

Muuten Taavi sai viettää vapaata, oma revähtänyt reisi on sen verran kipeä.. Katsellaan miten huomenna.

Aurinkolenkki, vieraissa ja lastaus vol 2

Eilen kävin Taavin kanssa aurinkoisella kävelylenkillä ja otettiin me vähän raviakin.

Taavi oli vähän nihkeä lähtemään tarhasta talliin ja sillä oli vähän hätä kavereiden perään. Eino oli laitettu vain hetkeä aiemmin samaan tarhaan ja ilmeisesti Taavi olisi halunnut jäädä mielummin leikkimään Einon kanssa.

Heti kun kipusin kyytiin aitan reunalta, niin Taavi halusi käydä katsomassa, että valtakunnassa on kaikki hyvin. Sitten voitiin lähteä lenkille. Tuntui olevan kevättä rinnassa, kun Taavi oli niin pörheä ja puhisteli vähän kaikelle. Erityisen pelottavia oli pellolle ilmestyneet lumikinokset tien veressä (siihen on aurattu väliaikainen kenttä). Niiden kohdalla polvetkin notkui ja meno oli tosi epätasaista. :D
Muuten lenkki sujui hyvin ja Taavi oli ihan pirteäkin. En kerennyt sen kanssa temppuilemaan tai palloilemaan, kun mulla oli suunnitelmissa käydä ystävän tallilla pitkästä aikaa.

Onhan kaverit vielä tallella?

Lähdinkin tallilta sitten suoraan seuraavalle tallille. Alkuperäinen tarkoitus oli käydä moikkaamassa uutta todella suloista Masa-varsaa, mutta päädyin lopulta myös Lassi-suokin kyytiin. :)
Harmi, että kerkesi tulla pimeä, eikä saatu siitä kuvia, mutta tarkoitus olisi nyt käydä useamminkin Lassia liikuttelemassa ja mahdollisesti kerätä sille vähän kokemusta jostain kisoistakin. Katsotaan nyt...Oli kieltämättä hauskaa ratsastaa ihan erilaisella hevosella, reippaalla ja eteenpäinpyrkivällä. Kenttä oli sen verran huonossa kunnossa, että keskityttiin ihan vaan vähän taivuttelemaan ja pitkillä sivuilla otin pätkittäin ravia. Vähän myös tehtiin väistöä askel sinne ja toinen tänne. 
Lassista oli selvästi ihan mukavaa päästä pitkästä aikaa töihin ja karsinassa opeteltiin vähän seisomaan rauhassa ja luopumaan namista.

Lassi 4-vee toukokuussa 2012, ehkä sata kiloa hoikempana. ;)

Ihana supersöpö Masa 10kk :)

Tänään sitten päätettiin taas lastata Taavia uudelleen. Mentiin tallille iltapäivästä ja tällä kertaa Taavi tuli höristellen portille ja lähti mukaan tosi mielellään. Käytiin tallissa syöttämässä ja juottamassa Taavi, samalla otin kuppiin mukaan kauraa ja lusernia ja lisäksi litran kuuppaan vähän kauraa (helpompi ravistella ja houkutella sillä).
Karri kuvasi videolle tämänpäiväisiä harjoituksia, mutten enää tänään jaksanut alkaa niitä muokkailemaan ja lataamaan. Ehkä huomenna lisään niitä tänne.

Vähän meinasi naurattaa, miten hölmöltä voi hevonen näyttää herkkuja epätoivoisesti hamuillessaan, tässä yksi videokaappaus:

Tämä on ihan alkutilanne, Taavi kävi kopissa 3-4 kertaan melkein sisällä asti, joten harjoitus sujui tosi hyvin. Se ei myöskään kertaakaan poistunut paikalta, eikä hermostunut missään vaiheessa. Eli oikein onnistunut lastauskerta tänään. Tosin jouduin käydä hakemassa lisää herkkuja ja sillä matkalla onnistuin liukastumaan, reisilihas luultavasti revähti rytäkässä.. Jätettiin sitten lastausurakka tältä päivältä sen jälkeen yhteen onnistuneeseen sisääntuloon (sujui muuten ihan suorilta, ilman mitään epäröintiä!).
Siihen asti kaikki on hyvin, kunnes lähden menemään puomin ali. Sitten Taavia alkaa arveluttaa ja se peruuttaa varmuudeksi ulos. Mutta eiköhän tämä tästä, pikkuhiljaa voi vaikeustasoa nostaa, kun saadaan se ensin tulemaan vapaaehtoisesti edes sisälle. 

Tässä vaiheessa oli lastattu vähän reilu 2 minuuttia!

Tähän jätettiin tältä päivältä (kuppi on jo saatu nostettua puomin päälle), taluttaja on vähän tuskaisen näköinen.. :D

Leikittiin vielä lastauksen jälkeen vähän pallolla ulkona. Nyt Taavi malttoi jopa kohtalaisesti keskittyä pallon siirtelyyn ja innostui pallon nähdessään selvästi. Tästäkin on videolla pätkä. 

Lopuksi vielä pestiin jalkoihin tarhassa tulleet polkemat (taas.....) ja laitoin niihin Betadinea. Sitten Taavi pääsi takaisin tarhaan, Eino olikin portilla odottelemassa kaveria. K antoi Taaville vielä porkkanaa ja Taavia kovasti ärsytti vieressä ollut Eino. Mutta eipä Einokaan enää jaksa kovin kovasti väistää, vaikka Taavi sille kiukutteleekin. Tuntuu olevan vähän sellaista leikkijähäämistäkin välillä poikien kesken.

Hurja-Taavi!

PS. Ostin Taaville käytettynä oranssin korvahupun, oli ihan pakko... Se tuli tänään postissa ja pääsikin sovitukseen heti. Oli ihan sopiva. K:n mielestä tuo huppu on kuulemma tyttömäinen, kun siinä on tollasta pitsiäkin... Heh. Mutta väri on kuulemma hyvä. ;) No sen mielestä myös meksikolaisissa suitsissa oleva lampaanarvapehmuste ("donitsi" niinkuin hän sanoo") on myös tyttömäinen ja nolo.. :D 

Uusi pipa

Taavi ja Taavin pallo

"Ja mitähän tolla oli tarkotus tehdä?"

Lueskelin Raudattomasti-blogia ja sain sieltä idean opettaa Taavikin pelaamaan pallolla. Myös Skyfighter-blogissa on ollut tästä juttua jo aiemmin.

Kävinkin sitten heti tänään ostamassa Taaville oman pallon ja heti tallille kokeilemaan (itseasiassa niin innolla lähdin, että unohdin avaimetkin kotiin.....). Kävin hakemassa Taavin ulkoa ja se sai syödä rauhassa Lusernit, laittelin sillä aikaa heinäverkon valmiiksi.

Harjailin Taavin käytävällä irti. Taaviin on iskenyt joku AD/HD-pöpö, eikä se malta pysyä paikoillaan yhtään, todella rasittavaa, kun kokoajan saa olla palauttamassa sitä paikalleen. Harjailun jälkeen alettiin sitten tutkia palloa.

Alkuun palkitsin jos Taavin turpa kävi edes lähellä palloa, se menikin nopeasti jakeluun; pian Taavi seisoi turpa pallon vieressä pitkänkin aikaa ja mulkoili minua "riittääkö jo, onks hyvä??".. Harmi, etten saanut tästä videota. :D Vaikeutin tehtävää, että palloon piti myös turvalla koskea, sen hoksaamiseen meni jonkin verran aikaa, välillä meni monta kertaa hyvin ja sitten taas unohtui koskettaa. heh..

Lähdettiin sitten vähän pihalle kokeilemaan lisää. Siellä oli tosin ihan liikaa kaikkea muuta mihin keskittyä. Pätkittäin Taavi seurasi palloa ja kävi koskettamassa, mutta työntää se ei sitä ymmärtänyt ja välillä se unohti koko pallon. Multa loppui tosi nopeasti makupalatkin, joten lähdettiin sitten takaisin sisälle.

Päätin vielä kokeilla sisällä uudelleen, kun kaverit oli tulleet sisälle ja Taavi osoitti oma-aloitteisesti kiinnostusta palloon. Ja tadaa! Tutussa ympäristössä kavereiden keskellä rauhassa palaset loksahtelivat kohdalleen. :) 
Taavi innostui palloilusta lopuksi kovasti, vaikka alku ei ollutkaan kovin rohkaiseva. Taavi vaan on vähän hidas syttymään ja sillä kestää tajuta aika kauan, lisäksi se tarvitsee paljon kehuja ja motivointia. Se ei ole kova yrittämään mitään, joten se helposti jää vain odottamaan, että sille kerrotaan kuinka homma tehdään. Ajattelin, että tällaiset pallopelit ja vastaavat auttaisivat Taavia rohkaistumaan, että se oppisi ratkomaan ongelmia itse ja nopeammin.

Tässä tämänpäiväisestä videota: 






Kyllä se siitä lähtee! :)

Vieraita kylässä ja satulaakin moikattu pitkästä aikaa

Puunattavana, poikkeuksellisesti kiinni, kun on useampi harjaaja. :)

Eilen Taavilla kävi vieraita! Ilmeisesti Taavin mielestä jo tarpeeksi tuttuja, kun se uskalsi tulla portille vastaan. :) K:n porukat tulivat taas moikkaamaan ja ratsastamaan. 

Käytiin 5km:n maastolenkillä ja Taavi oli tosi reipas ja hyväntuulinen. Se sai matkalla jalkaisin kulkevilta herkkuja ja se toi vipinää kinttuihin. ;) Kotiinpäin me ei meinattu enää pysyä perässäkään, kun Taavi ja K:n äiti laskettelivat käynnissä menemään.

Törmättiin lenkillä Reiskaan ja pitihän sitä tietysti vähän moikata (ja uhotakin..)

Tänään menin illemmasta tallille ja Taavi oli iltapalalla (tai välipalalla). se oli jäänyt iltapäivällä yksin tarhaan ja tallinomistaja oli käynyt sen sieltä pelastamassa, kun se oli järkyttyneenä tuijottanut portilla tyhjyyteen. Sanoi, ettei raaskinut kauempaa seisottaa siellä, ettei tule mitään traumoja. :D

Harjailin käytsillä ja ajattelin pitkästä aikaa laittaa satulan jos Taavi suhtautuu sen laittoon neutraalisti. Taavi kerjäsi vain herkkuja, mutta yhtään se ei luiminut. Päästiin sitten matkaan. Meinasin mennä automaattisesti aitan viereen, että kapuan selkään, kunnes muistin, että mullahan on jalustimet.. Heh.

Lenkillä tosin tuntui, ettei oikein ollut kummallakaan mukavaa satulan kanssa. Itsestä tuntui, että jalustimet on erimittaset, jalat sojottaa ihan mihin sattuu ja eri suuntiin, istun vinossa jne. Ihan kauheaa. Ja ilmeisesti osasin välittää tunnelman myös Taaville, sillä sekin vängerteli ja laahusteli. Ihmetteli varmaan, että mitä toi tuolla kokoajan vääntää ja kääntää. ;)
Päästiin kuitenkin kylälle päin ihan kivanpituinen lenkki. Vastaan tuli myös traktori ja Taavi peruutti keskelle tietä, onneksi oli kiltti traktorimies, joka hiljensi vielä lisää ja sain Taavin siirtymään tien sivussa olevalle levennykselle. Taavin mielestä edestäpäin tuleva traktori on paljon pelottavampi, kuin takaa ja tällä oli vielä iso peräkärrykin.

Takaisinpäin otin pari aika lyhyttä ravipätkääkin, kun sattui tulemaan pehmeitä kohtia. Ihan hyvin tuntui sujuvan ja Taavi olisi ravannut pidempäänkin. Tuntui muutenkin olevan vähän pörhentelyä ilmassa, mikälie syynä. taavi tuijotteli ja ihmetteli vähän kaikenlaista ja pörisi pitkin lenkkiä.

Tallissa sitten taas perinteisen hommat, greenline-vellit yms. Lopuksi heitin porkkanan kuppiin. :)

Täpinämaasto ryhmässä

Suuri kivi vierähti tänään sydämeltä, kun eilisestä huolimatta sain hörinätervehdyksen hakiessani Taavia tarhasta ja se lähti myös mielellään matkaani. :) Olin ihan varma, ettei se halua enää tehdä kanssani yhteistyötä tai kokee minut negatiivikseksi. Ilmeisesti sille ei kuitenkaan jäänyt mitään traumoja. ;)

Meille tulikin sitten vähän lentävä lähtö lenkille, kun Heikille oli saapunut ratsastaja ja Katja oli lähdössä Einolla mukaan. Päästiin sitten samalle lenkille ja Taavi oli niin täpinöissään.
Se tosin meinasi jyrätä ulos tallista, kun muut menivät jo edeltä ulos ja jättivät meidät yksin.. Suitset oli jo päässä, mutta turparemmi auki, niin eihän noilla silloin mitään tee. Sain kuitenkin Taavin pysähtymään, kun kaappasin nenän päältä kiinni. Sitten se kyllää rauhoittui ja pysyi vapaaehtoisesti tallissa.

Lenkilläkin Taavi oli täpinöissään ja pörisi perähevosena ihan kauheasti. :D Se myös ravaili perässä hissukseen enkä saanut sitä pidettyä kokoajan käynnillä. Mutta ehkä se ei nyt hajoa pienistä rauhallisista ravailupätkistä.
Taavi vaan on niin onnettoman hdas tuossa kävelyssä, että sille sopivaa lenkkiseuraa olisi varmaan joku shetlanninponi, kaikista muista se jää jälkeen kokoajan. En tajua, miten se voi kävellä niin hitaasti, vaikka se kuinka teputtaisi.

Käytiin yhden peltotien päässä missä on aukeaa, niin pääsivät Heikki ja Eino vähän ravailemaan ja laukkailemaan. Me katseltiin Taavin kanssa sivummalta, mutta Taavi ei olisi millään malttanut vain seisoskella(?!) ja se yritti kovasti mennä mukaan. Käytiin sitten vähän kävelemässä seassa ja Taavi oli tyytyväinen. :) 

 

Taavin kanssa seurailtiin muiden menoa sivummalta

Tallille tultiin takaisinpäin välillä hitaassa ravissa hilluen, kun ei Taavi pysynyt käynnillä... Tallissa kylmäsin jalan, kun oli rankempi lenkki ja Taavi sai Greenline-vellin.
Kylmäyksen jälkeen käytiin moikkaamassa koppia (Eino lähtee sillä huomenna kisoihin, joten se on tallin pihalla väliaikaisesti parkissa). Otin mukaan kuuppaan vähän melassisiirappia, mentiin kopin viereen ja avasin pikkuoven, kun Taavi uskaltautui lähelle, se sai nuolla kuupasta melassia. Hyvin se rentoutui siinä syödessään ja lähdettiin sitten takaisin talliin.

Laittelin vielä heinäverkon yöksi valmiiksi ja heitin Taaville porkkanaa kuppiin lähtiessä.

Ulkoasua muokattu!

Minkävärisenä tausta teillä näkyy? Siis onko se kirkkaan minttuun vivahtava vai vaaleanvihreä? Onko sopiva?

Meillä tausta näyttää kahdella ei koneella hämmentävän erinäköiseltä, K:n koneella ihan kamalalta (aika kirkas mintunvihreään vivahtava) ja mun koneella värit ovat kivan keväiset, vaalean vihreät.

Irti päässyt hevonen x7 ja muuta lastausaskartelua....

Huhheijaa. Tänään oli tarkoitus pitkästä aikaa kokeilla lastausta Taavin kanssa, harjoitella sitä ajan kanssa ja rauhassa. Aikaa siinä kyllä kului, lopulta Taavi myös kävi kopissa, muttah.. Sitä ennen kerkesi tapahtua aika paljon.

Kävin ensin Taavin kanssa maastolenkillä, että se jaksaisi paremmin keskittyä koppiharjoitukseen. Päästiinkin Einon kanssa samaan aikaan lenkille, vaikkei Taavi kokomatkaa pysynytkään Einon vauhdissa.
Voi olla, että kuvittelen tai sitten Taavin liike on saanut käynnissä lisää ponnekkuutta ja ihankuin se tuntuisi selkäänkin liikkuvaisemmalta.. Toivottavasti tämä havainto ei ole vain omistajan halua uskoa parempaan.

Sitten päästiin sen lastaamisasian kimppuun. Ajatuksena oli, josko paljon harjoiteltu lähettäminen sujuisi jo edes lastaussillalle saakka tai että Taavi saataisiin muuten kohtuullisen kivasti koppiin. Naruriimun laitoin sille ja otin raipan matkaan merkkivälineeksi.
Alkuun haisteltiin koppia ja kosketeltiin sitä vähän sieltä sun täältä nenällä (kosketus -> palkka). Sen jälkeen talutin Taavia lastaussillan ohi ja pysäyttelin sitä aina sillan kohdalla. Tässäkin oli jo havaittavissa pientä omapäisyyttä, kun kerta toisensa jälkeen Taavi koetti kävellä ylitseni. Huoh.

Siirryttiin sitten itse lastaamiseen. Lähettämällä hommasta ei tullut yhtään mitään, kaikki toimi tosi hyvin aina siihen asti, kun olisi tarvinnut astua lastaussillalle. Ja jos laitoin yhtään enempää painetta, se käveli ohi. Ihan kylmästi kerta toisensa jälkeen Taavi ryysi lähes ylitseni lastaussillan ohitse.. HUOH. Herkutkaan eivät saaneet sitä tulemaan.
Tästäpä sitten seurasikin varsinainen farssi. Raipalla ei voinut takaa kovempaa painostaa koskematta, kosketus taas sai aikaan 1. uhkailua takajalalla 2. ryysimisen. Lopulta Taavi kyllästyi tilanteeseen ja päätti yksinkertaisesti häipyä paikalta.
Sen jälkeen se karkasi joka kerta, kun lisäsin painetta tai koetin estää sitä kävelemästä mun yli. Noin seitsemän kertaa kävin hakemassa sen tallin luota takaisin. Muutaman kerran se lähti myös toiseen suuntaan, mutta pysähtyi, kun onnistuin roikkuman perässä (ei hiekoitushiekkaa).

Mun oli sitten pakko laittaa sille kuolaimet, sillä tilanne alkoi mennä jo ihan naurettavaksi. Siihen ei tarvinnut kohdistaa minkäänlaista painetta, kun se päätti häipyä paikalta. Kuolainten laitoin jälkeenkin Taavi koetti jättää minut useamman kerran, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Yritin myös luoda edestä painetta ja vetää Taavia sisälle, mutta se vaan toisesta sivusta ohi ja jäi sinne nököttämään tai kiskoi minua taaksepäin. Tässä se kuitenkin laittoi etuset jo lastaussillalle ja pääsin kiittämään. Yritin myös aina sen jumittaessa peruututtaa sitä taaksepäin ja sitten taas pyytää eteenpäin, vaan eipä toiminut..

Lopulta istuin kopissa lopen uupuneena ja ravistelin kaura-astiaa epätoivoisesti. Taavin korvat kyllä pyörivät ja se mietiskeli asiaa, mutta ei uskaltautunut sisään. Otin välillä kuolaimenkin irti naruriimusta, mutta eipä mennyt kun minuutti ja taas minua vietiin.. Ihan mahdotonta!
Lopulta pitkän houkuttelun jälkeen se viimein tuli lastaussillalle, peruutti pois ja käveli sitten yli puoliksi sisään. Se sai syödä kaurat ja jätettiin homma sikseen, koska ulkona alko tulla jo pimeää.

Näin vaikeaa tämä ei ole vielä ollut, tosin aiemmin ollaan käytetty voimakeinoja (narulla turpa rullalle jos ei tule eteenpäin). Sitäpaitsi haluaisin saada sen menemään koppiin muutenkin, kun vetokisan jälkeen. Nyt se lopulta tuli ruuan perässä vapaaehtoisesti sisään ilman mitään painetta.
Silti olen ylpeä siitä, että mulla ei mennyt missään vaiheessa hermot totaalisesti, eikä käytetty missään vaiheessa mitään suurta voimakeinoa (raippaa napautusta kovampaa (sekin päättyi katastrofiin...) tai esimerkiksi turparullalle-taktiikkaa). Silti olen hirveän pettynyt, että Taavi teki tota jyräysjuttua ja jouduin lopulta laittamaan sille kuolaimet ja siitä, että se kuitenkin kerkesi hermostua lastauksesta, mikä ei tietenkään ole tarkoitus. Mutta se ei kertaakaan jähmettynyt tai sulkeutunut, pikemminkin päinvastoin; oli turhankin liikkuvainen, yleensä vaan väärään suuntaan. ;)

Ensi kerralla (eli ensi viikolla) aloitetaan varmaan sitten suoraan ruuan kanssa houkuttelusta, kun mikään muu taktiikka ei ole osoittautunut edes niin toimivaksi. Yksi helpottava tekijä voisi olla, jos kopin saisi seinän viereen, ettei se pääsisi kiertämään lastaussillan ohi niin helposti.
Tätä hevosta ei nimittäin väkipakolla voi koppiin laittaa, se potkii ja jyrää päälle/pois tilanteesta jos sitä alkaa ahdistaa liikaa. Ja sen jälkeen hommasta ei enää tule mitään jos ei ole tullut jo ruumiita. Liinojen kanssa käy sama, se uhkaa potkia liinojen pitelijöitä ja peruuttaa vaan liinoja päin.

Enkä ymmärrä mistä tämä ongelma on saanut alkunsa. Meille haettaessa Taavi houkuteltiin ruuan perässä koppiin. Kotona sitten harjoiteltiin koppiin menoa ja pienen vetokisan  (Taavu seisoi paikallaan ja minä pidin vastaan) jälkeen se käveli koppiin, kuin vanha tekijä kaurakipon perässä. Suorastaan juoksi.
Sitten yhdellä kerralla se meni koppiin, mutta pääsi peruuttamaan ulos ja sen jälkeen lastaus on ollut hankalaa.. Sitä on aina kuljetettu hyvin ja rauhallisesti.

Onkohan kopissa liikaa tilaa Taaville? Jos se tarvitsisi enemmän tukea? Se on nyt tekeillä seuraavaksi, viritetään väliseinä 2/3-kohtaan, mutta siihen pitää ensin rakentaa ne puomit.
Vai osaako hevonen yhdistää, että kopilla on aina lähdetty johonkin sen kannalta ikävään paikkaan/tapahtumaan? Olisi ehkä pitänyt välissä lastailla muutenvaan ilman, että lähdetään mihinkään.
Vai onko se vaan huomannut, ettei sinne koppiin olekaan pakko mennä suorilta? Se ei ole kuitenkaan kertaakaan "saanut periksi". Tai sitten se on yhdistänyt lastaamiseen kiireen ja negatiivisen ilmapiirin heti, kun se kieltäytyy menemästä? Tätä pidän ehkä itse yhtenä osatekijänä, viime aikoina meillä on ollut kiirelähtöjä aikatauluongelmien vuoksi ja silloin ei ole ollut aika jäädä keskustelemaan koppiin menosta.. Eikä ole ollut myöskään aikaa onnistuneen sisääntulon jälkeen palkita ulospääsemisellä ja lastata uudestaan..


Onko kellään mitään ideoita tähän? Korostan vielä, että muuten Taavi on toiminut maastakäsitellen hyvin, se ei ole jyräillyt, ei vedä loputtomiin vastaan, väistää ihmistä jne. Lisäksi sen pystyy lähettämään ahtaisiin väleihin yms. edeltä loistavasti ja se osaa myös peruuttaa niistä pois käskystä. Kaikki ongelmat ilmenevät vain kopin kanssa ja silloin ei toimi mikään.

”Kaikki paitsi sinä ja minä ovat omituisia, ja sinäkin olet vähän omituinen.”

Päivän kuvapläjäys!

Tänään Heli kävi taas meitä kuvailemassa ja saikin todella paljon ihania kuvia! Toivottavasti jaksatte katsoa, yritin valita vain parhaat ja jättää kuvia myös myöhempään käyttöön.

Otettiin tänään myös ihan vähän ravia ja Taavi tuntui ravailevan mielellään, kunhan ensin varmistui, että todella halusin sen ravaavan. Taavi uskalsi myös tulla portille vastaan, vaikka Heli olikin mukana. Ilmeisesti Heli on jo tarpeeksi tuttu, eikä häntä tarvitse enää ujostella.
Minulla ei ole tapana ratsastaa ilman kypärää! Näissä kuvissa menin vain hetken ja kuvien takia ilman eikä itseasiassa alunperin ollut tarkoitus mennä ollenkaan selkään. Aina normaalisti ratsastaessa minulla on kypärä päässä.

Taavi ei aina malta mennä syömään karsinaan asti, käyhän se toki näinkin.. ;)

Voiko paljon onnellisemmalta hevonen näyttää?

Kiipeää, kiipeää....

lepotauko :)

Tämä kuva on yksi suosikeistani

"Kavio!"

"Vähän noloo, kun toi kuvaa..."

Treenausposeeraus mätsäriä varten...

Taaville oli tullut taisteluvamma. Ja katsokaa miten sillä on juuri sellainen "mulla on pipi"-ilme! :D

Tässä vielä Bessielle se lupaamani lättäkavio:

Mätsäreihin kuolainten sovittelua ja tarhassa juoksentelua

Ulkona käy melkoinen tuuli, eikä ratsastuslenkille oikein huvita lähteä. Onneksi Eino oli tänään taas ollut muiden kanssa samassa ja Taavi oli kuulemma päivällä paininut ihan kunnolla. Siitä kertoi kyllä loimen alle kuivunut hikikin.. :)

Sovittelin sitten tänään Match Showta varten sille suitsia (hyvissä ajoin, aikaa on vielä yli kuukausi...). Muistin, että  mulla on nuo yhdet ruskeat suitset ja nehän sopii Taaville tosi hyvin. Lisäksi siellä mätsärissä on kuolainpakko ja olen nyt miettinyt, että mitkä olisi kaikkein mukavimmat.
Tämän päivän kokeilun perusteella kumikuolain on ehdottomasti poissa laskuista. Suoran kanssa Taavi ei osaa edes syödä porkkanaa ja se mässyttelee kuolainta kokoajan, lisäksi kuolain vetää suupielen taivaisiin (vaikka se olisi säädetty roikkuvaksi). Se mikä tyhmintä, Taavin suu jää sen kanssa osittain auki ja huulten välistä paistaa hampaat.. :D Nivelletty kumi oli selvästi mukavampi, mutta suupielien ongelmaa sekään ei poistanut.

Oikeasti tilanne näytti vielä paljon tökerömmältä, varsinkin kun hampaat pilkotti huulien välistä..

Seuraavaksi varmaan sitten kokeillaan Taavilla välillä käytössä ollutta monipalloniveltä oliivirenkailla. Järkeilin, että se ainakin mukautuu suun mukaan ja on ohut. Kumista ajattelin siksi, että se olisi pehmeämpi suussa, kuin metallinen, mutta minkäs teet, mielummin miellyttävä sitten muuten.

Tallilta löytyi myös sellainen hevosten leikkipallo, jipii! Taavi tosin ei ainakaan vielä hyppinyt riemusta pallon nähdessään, ei se sitä kyllä yhtään pelännytkään. Palkkasin sitä aina, kun se tönäisi palloa eteenpäin, täytyy joku päivä jatkaa harjoituksia. Yritin saada sitä myös houkuteltua ottamaan kiinni pallossa olevasta kahvasta. Laitoin siihen jopa melassia, mutta ei niin ei. :D

Sen jälkeen vein Taavin takaisin ulos pallon kanssa. Taavi meni syömään ja muut juoksivat pitkän aikaa rinksaa ympäri tarhaa, kun heiteltiin Katjan kanssa palloa ilmaan. Eivät nekään sitä pelänneet, mutta innostuivat vain irrottelemaan. Taavi kävi välillä katsomassa minua ja palasi sitten taas syömään.

Innostuihan sekin lopulta vähän ravaamaan ja painitkin se otti Einon kanssa. Pääsivät sitten sisäänkin jo koko lauma. Mie vielä kylmäsin Taavin jalan ja laitoin siihen Arnikaa. Paikallaanseisominen tuntuu olevan vähän hakusessa taas, niiden vapaapäivien jälkeen Taavi on ottanut vähän takapakkia harjoituksissa. Pitäisi taas vaan käydä kävelyllä, ehkä se sitten jaksaisi taas paremmin keskittyä.
Mätsäriä vartenkin pitäisi harjoitella, raviakin varmasti voi jo taluttaen lisätä liikuntaa, ravaa ja riehuuhan se tarhassakin. Ensiviikollahan saa jo alkaa selästäkin ottaa ravia.

Jalan kylmäystä olen nyt miettiyt vähentäväni ja jättäväni sen vain "rankkojen" päivien tavaksi. Taavi ei ole erityisen mielissään polveen kohdistuvasti lääppimisestä jatkuvasti, lämpölinimenttiä tai savea se ei oikeastaan siedä ollenkaan (yksi kerta riitti molemmissa, seuraavalla kerralla mielipide on tullut selväksi). Kylmätä se kyllä antaa ihan hyvin, samoin Arnikaa saa laittaa (sehän ei kylmää eikä kuumaa ollenkaan), mutta onko niistä ollut ainakaan mitään hyötyä, sitä en tiedä.

Vähän tätä palloa tässä pyörittelen..

Lumikylpy

Niiiin ihanaa....!

Muut on karauttamassa ihan eri suuntaan, Taavi katsoi järkeväksi kaartaa mamman tykö. ;)

Koululiikkeiden harjoittelua ;)

Innostuihan se Taaviki pikkusen Einon kanssa juoksemaan..

Aika upea kuva Taavista!

Ja sitten Einolle painihaaste!

Tätä kaulan asentoa olen yrittänyt Taaville opettaa mätsäriä varten... Haha.. Oppiminen on vielä kesken.