perjantai 22. maaliskuuta 2013

Irti päässyt hevonen x7 ja muuta lastausaskartelua....



Huhheijaa. Tänään oli tarkoitus pitkästä aikaa kokeilla lastausta Taavin kanssa, harjoitella sitä ajan kanssa ja rauhassa. Aikaa siinä kyllä kului, lopulta Taavi myös kävi kopissa, muttah.. Sitä ennen kerkesi tapahtua aika paljon.

Kävin ensin Taavin kanssa maastolenkillä, että se jaksaisi paremmin keskittyä koppiharjoitukseen. Päästiinkin Einon kanssa samaan aikaan lenkille, vaikkei Taavi kokomatkaa pysynytkään Einon vauhdissa.
Voi olla, että kuvittelen tai sitten Taavin liike on saanut käynnissä lisää ponnekkuutta ja ihankuin se tuntuisi selkäänkin liikkuvaisemmalta.. Toivottavasti tämä havainto ei ole vain omistajan halua uskoa parempaan.

Sitten päästiin sen lastaamisasian kimppuun. Ajatuksena oli, josko paljon harjoiteltu lähettäminen sujuisi jo edes lastaussillalle saakka tai että Taavi saataisiin muuten kohtuullisen kivasti koppiin. Naruriimun laitoin sille ja otin raipan matkaan merkkivälineeksi.
Alkuun haisteltiin koppia ja kosketeltiin sitä vähän sieltä sun täältä nenällä (kosketus -> palkka). Sen jälkeen talutin Taavia lastaussillan ohi ja pysäyttelin sitä aina sillan kohdalla. Tässäkin oli jo havaittavissa pientä omapäisyyttä, kun kerta toisensa jälkeen Taavi koetti kävellä ylitseni. Huoh.

Siirryttiin sitten itse lastaamiseen. Lähettämällä hommasta ei tullut yhtään mitään, kaikki toimi tosi hyvin aina siihen asti, kun olisi tarvinnut astua lastaussillalle. Ja jos laitoin yhtään enempää painetta, se käveli ohi. Ihan kylmästi kerta toisensa jälkeen Taavi ryysi lähes ylitseni lastaussillan ohitse.. HUOH. Herkutkaan eivät saaneet sitä tulemaan.
Tästäpä sitten seurasikin varsinainen farssi. Raipalla ei voinut takaa kovempaa painostaa koskematta, kosketus taas sai aikaan 1. uhkailua takajalalla 2. ryysimisen. Lopulta Taavi kyllästyi tilanteeseen ja päätti yksinkertaisesti häipyä paikalta.
Sen jälkeen se karkasi joka kerta, kun lisäsin painetta tai koetin estää sitä kävelemästä mun yli. Noin seitsemän kertaa kävin hakemassa sen tallin luota takaisin. Muutaman kerran se lähti myös toiseen suuntaan, mutta pysähtyi, kun onnistuin roikkuman perässä (ei hiekoitushiekkaa).

Mun oli sitten pakko laittaa sille kuolaimet, sillä tilanne alkoi mennä jo ihan naurettavaksi. Siihen ei tarvinnut kohdistaa minkäänlaista painetta, kun se päätti häipyä paikalta. Kuolainten laitoin jälkeenkin Taavi koetti jättää minut useamman kerran, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Yritin myös luoda edestä painetta ja vetää Taavia sisälle, mutta se vaan toisesta sivusta ohi ja jäi sinne nököttämään tai kiskoi minua taaksepäin. Tässä se kuitenkin laittoi etuset jo lastaussillalle ja pääsin kiittämään. Yritin myös aina sen jumittaessa peruututtaa sitä taaksepäin ja sitten taas pyytää eteenpäin, vaan eipä toiminut..

Lopulta istuin kopissa lopen uupuneena ja ravistelin kaura-astiaa epätoivoisesti. Taavin korvat kyllä pyörivät ja se mietiskeli asiaa, mutta ei uskaltautunut sisään. Otin välillä kuolaimenkin irti naruriimusta, mutta eipä mennyt kun minuutti ja taas minua vietiin.. Ihan mahdotonta!
Lopulta pitkän houkuttelun jälkeen se viimein tuli lastaussillalle, peruutti pois ja käveli sitten yli puoliksi sisään. Se sai syödä kaurat ja jätettiin homma sikseen, koska ulkona alko tulla jo pimeää.

Näin vaikeaa tämä ei ole vielä ollut, tosin aiemmin ollaan käytetty voimakeinoja (narulla turpa rullalle jos ei tule eteenpäin). Sitäpaitsi haluaisin saada sen menemään koppiin muutenkin, kun vetokisan jälkeen. Nyt se lopulta tuli ruuan perässä vapaaehtoisesti sisään ilman mitään painetta.
Silti olen ylpeä siitä, että mulla ei mennyt missään vaiheessa hermot totaalisesti, eikä käytetty missään vaiheessa mitään suurta voimakeinoa (raippaa napautusta kovampaa (sekin päättyi katastrofiin...) tai esimerkiksi turparullalle-taktiikkaa). Silti olen hirveän pettynyt, että Taavi teki tota jyräysjuttua ja jouduin lopulta laittamaan sille kuolaimet ja siitä, että se kuitenkin kerkesi hermostua lastauksesta, mikä ei tietenkään ole tarkoitus. Mutta se ei kertaakaan jähmettynyt tai sulkeutunut, pikemminkin päinvastoin; oli turhankin liikkuvainen, yleensä vaan väärään suuntaan. ;)

Ensi kerralla (eli ensi viikolla) aloitetaan varmaan sitten suoraan ruuan kanssa houkuttelusta, kun mikään muu taktiikka ei ole osoittautunut edes niin toimivaksi. Yksi helpottava tekijä voisi olla, jos kopin saisi seinän viereen, ettei se pääsisi kiertämään lastaussillan ohi niin helposti.
Tätä hevosta ei nimittäin väkipakolla voi koppiin laittaa, se potkii ja jyrää päälle/pois tilanteesta jos sitä alkaa ahdistaa liikaa. Ja sen jälkeen hommasta ei enää tule mitään jos ei ole tullut jo ruumiita. Liinojen kanssa käy sama, se uhkaa potkia liinojen pitelijöitä ja peruuttaa vaan liinoja päin.


Enkä ymmärrä mistä tämä ongelma on saanut alkunsa. Meille haettaessa Taavi houkuteltiin ruuan perässä koppiin. Kotona sitten harjoiteltiin koppiin menoa ja pienen vetokisan  (Taavu seisoi paikallaan ja minä pidin vastaan) jälkeen se käveli koppiin, kuin vanha tekijä kaurakipon perässä. Suorastaan juoksi.
Sitten yhdellä kerralla se meni koppiin, mutta pääsi peruuttamaan ulos ja sen jälkeen lastaus on ollut hankalaa.. Sitä on aina kuljetettu hyvin ja rauhallisesti.

Onkohan kopissa liikaa tilaa Taaville? Jos se tarvitsisi enemmän tukea? Se on nyt tekeillä seuraavaksi, viritetään väliseinä 2/3-kohtaan, mutta siihen pitää ensin rakentaa ne puomit.
Vai osaako hevonen yhdistää, että kopilla on aina lähdetty johonkin sen kannalta ikävään paikkaan/tapahtumaan? Olisi ehkä pitänyt välissä lastailla muutenvaan ilman, että lähdetään mihinkään.
Vai onko se vaan huomannut, ettei sinne koppiin olekaan pakko mennä suorilta? Se ei ole kuitenkaan kertaakaan "saanut periksi". Tai sitten se on yhdistänyt lastaamiseen kiireen ja negatiivisen ilmapiirin heti, kun se kieltäytyy menemästä? Tätä pidän ehkä itse yhtenä osatekijänä, viime aikoina meillä on ollut kiirelähtöjä aikatauluongelmien vuoksi ja silloin ei ole ollut aika jäädä keskustelemaan koppiin menosta.. Eikä ole ollut myöskään aikaa onnistuneen sisääntulon jälkeen palkita ulospääsemisellä ja lastata uudestaan..


Onko kellään mitään ideoita tähän? Korostan vielä, että muuten Taavi on toiminut maastakäsitellen hyvin, se ei ole jyräillyt, ei vedä loputtomiin vastaan, väistää ihmistä jne. Lisäksi sen pystyy lähettämään ahtaisiin väleihin yms. edeltä loistavasti ja se osaa myös peruuttaa niistä pois käskystä. Kaikki ongelmat ilmenevät vain kopin kanssa ja silloin ei toimi mikään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.