maanantai 31. joulukuuta 2012

"Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää, kun maailma antaa kaikkein parastaan"


Hyvien ja pirteiden ratsastusten sarja senkun jatkuu. Tänään saatiin Eino meidän seuraksi maastoon ja Taavi oli niin tärkeänä koko lenkin.

Tulin tallille yhden maissa ja Taavi oli juuri syömässä ulkona. Hain sen sisälle, annoin heinää, vettä ja lusernit. Se sai sillä aikaa syödä, kun keräilin tavarat valmiiksi. Sitten pikaiseen hepo valmiiksi ja pihasta lähdettiin oikealle.

Taavi ei oikein pysynyt Einon kävelyvauhdeissa mukana, vaikka se kuinka koitti reippaasti mennä. Otettiin sitten aina ravilla Eino kiinni. Taavi oli alusta asti pirteänä ja ravaili vähän turhankin mielellään. Otettiin vähän rauhallista laukkaa, Taavi vaan ei meinannut pysyä nahoissaan! :D
Laukkapätkän jälkeen lenkki menikin pitkälti pienessä ravissa, kun Taavi ei olisi malttanut kävellä oikein ollenkaan. Käännyttiin pehmeäpohjaiselle tielle (toki kaikki tiet nyt talvella on pehmeitä. ;)) ja siellä otettiin sitten lisää ravia, ylämäkeen Taavi ei meinannut millään pysyä ravilla vaan väkisin väänsi laukalle ja meni sitten hidasta laukkaa ravaavan Einon takana.. Ja tätä samaa hevosta ei meinannut vielä jokin aika sitten saada edes pakolla laukkaamaan ylämäkeen!

Jonkin aikaa mentiin tietä pitkin ja päätettiin kokeilla miten metsäreittiä pääsisi kotiin; ihan hyvin, pinta ei ollut kovinkaan koppurainen ja hevoset etenivät tosi hyvin hangessa. Hyvää treeniä tuli samalla, Taavia alkoi lopussa jo selvästi vähän väsyttää, mutta hyvin se jaksoi taas sileällä Einon perään ravata.
Kotiinpäinkin Taavi koitti vähän väliä hipsutella ravilla ja jouduin toppuuttelemaan, että kerkeää vähän kävelläkin ja jäähdytellä. Hiki tuli molemmille hepoilla (eikä ihme, kun lämpöasteilla ollaan), mutta pirteitä ja onnellisen oloisia olivat kotiintullessa. :)

Tallissa riisuin taas varusteet, heijastinsuojien heijastimet eivät oikein tykänneet hangessa kahlailusta, osa tarrakirjaimista oli irronnut ja muoviset heijastimet olivat osittain repeytyneet.. Ei ole kyllä järin kestävät suojat ainakaan noiden heijastinten osalta, mutta jos ne nyt tämän talven palvelisi.
Päästin Taavin karsinaan ja laitoin sillekin kuivatusloimet niskaan, kun tallin ovi oli auki tuuletuksen takia.

Psylliumit meni taas samalla vauhdilla alas, kun muinakin päivinä:



Typerä melassivesi pitää ensin juoda.... (kuppi oli piripintaan täynnä)

.... Sitten pääsee siemenien kimppuun...

... namnam,omnomnom...

Olisko lisää?

Vaihdoin vielä kuivan fleecen päälle ennen lähtöä ja tarkistin, että hiki on lähtenyt normaalisti kuivumaan. Pienet rapsuttelut vielä, vähän lisää heinää ja porkkana kuppiin. :)


Ja vielä todiste, miten ihanaa Psyllium on:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.