keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

ponin ja terroristin ero: terroristin kanssa voi neuvotella

 

Yritin tänään ratsastella kaulanarulla ja samaan aikaan kentällä oli myös Mauno Nennan kanssa kaulanaruilemassa. Olin jo etukäteen miettinyt, että homma ei varmaan onnistu, kun Taavilla on muutenkin tapana keskittyä siihen mitä toiset tekevät jos kentällä on muita samaan aikaan.

Kuitenkin alku sujui vielä ihan ok, muutamia kertoja piti vähän suunnasta keskustella, mutta saatiin tosi kivoja pätkiä ja Taavi teki ympyröitä ja kolmikaarisia ravissa sekä käynnissä. Sitten se vain päätti, että nyt riittää. Ja sitten tosissaan riittää. Ihan turhaan koetin saada sitä enää kuuntelemaan, Taavi meni vain sinne minne halusi eikä lopuksi meinannut enää edes pysähtyä vaan haahuili ympäri kenttää oman päänsä mukaan. Välillä sain sen melkein kääntymään haluttuun suuntaan, kunnes Taavi taas lopulta kääntyi rauhallisin elkein ei-toivottuun suuntaan.

Sain lopulta riimun sille päähän ja sitten Taavi toimi taas kuin enkeli. tehtiin pitkiä pätkiä laukkaa ympyröillä ja lävistäjillä, nostoja oikealle käynnissä ja raviympyröitä. Kaikki sujui tosi kivasti jopa pelkällä istunnalla. Kokeilin kaulanarua vielä uudelleen, mutta ei toiminut edelleenkään.

Laukat pyörivät muuten tosi kivasti nykyään ja Taavi on muutenkin ollut reipas ratsastaa. Tänään laukka pyöri vielä oikein erityisen hyvin myös vasemmalle! Jotain positiivista siis, vaikka kaulanarun kanssa hommasta ei oikein tullutkaan mitään (paitsi tässä kyseisessä pätkässä se suostui ohjautumaan sinne, minne halusin). 











Kaulanarun kanssa pitänee harjoitella pienemmissä osissa ja rauhallisemmassa ympäristössä, lyhyempiä pätkiä. Taavi tuntuu kyllä tietävän mitä pitää tehdä, mutta jossain vaiheessa se vaan päättää olla kuuntelematta ja sen jälkeen asiasta on turhaa enää yrittää edes neuvotella. Melko ärsyttävää. :) Varsinkin, kun toisilla kerroilla (kuten silloin, kun Heli oli kuvaamassa) se kuuntelee kokoajan ihan hyvin ja sitten taas pari viime kertaa on päättynyt tähän samaan. Ensi kerralla kokeilen juoksuttaa sen alle irtona ja sitten vasta mennä kyytiin, kuten tein silloin Helin ollessa kuvaamassa.

Lisäksi heinäverkkojen laiton kanssa painittiin taas tänään, kun Taavi ei uskonut ollenkaan, että sen pitää häipyä. Hain lopulta piiskan ja sitten se häipyikin hippulat vinkuen ja kyseli kovinkin nätisti, että milloin saa tulla. Huoh. Mikälie uhmaikä sillä taas on.

PS: Tämmöinen muutti tallilta meille tänään! Vaati ihan pientä pohjustusta kotona, mutta lopulta kaikki se hokeminen ja Tossavaisesta puhuminen palkittiin ja sain luvan tuoda sen kotiin. ;)






12 kommenttia:


  1. onko marsulla kaveria? marsutkin ovat laumaeläimiä :)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Niinhän ne on. :) Oon jo pidempään miettinyt marsuja ja tämä marsu oli muuttamassa meille alkuun ihan vitsillä, mutta siitä se ajatus sitten lähti. ;)

      Poista
  3. Vau Taavihan on hoikistunut hienosti! Ja voi juku mikä Tossavainen, ihana!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se Taavi on hoikistunut selvästi, se on ilo myöntää. Tossavainen on ihana! :)

      Poista
  4. Kivasti Taavi menee. Marsut on melko vekkuleita otuksia. Itselläni niitä oli pienoinen farmi nuorena :) Niiden persoonallista pulputusta ei kyllä koskaan unohda.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taavi on kyllä saanut ihan uutta virtaa menemiseen, tänäänkin halusi maastossa ravata koko matkan kotiin, eihän siitä tule kun kilometrin verran, mutta aiemmin jo 100 metriä on tuntunut sille vaikealle. :)

      On kyllä kovia nuo marsut juttelemaan, tämäkin heti tänään "pulputti", kun tulin kotiin. Vielä sitä vähän ujostuttaa.

      Poista
  5. Ompa hassun näköinen ötökkä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hän on.. :D Ei ollut kelvannut eläinkaupassa kellekään ja sieltä sitten pelastettu tallille ja sieltä tuli nyt meille.

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.