Lastausharjoituksia

Taavilla oli tänään muuten vapaa, mutta harjoiteltiin hiukan lastausta ja kopissa olemista etukäteen, sillä varasin sille viikon päähän keskiviikolle ajan hammashuoltoon klinikalle.

Illalla töiden jälkeen raahattiin koppi tallille. Pilkoin kuppiin porkkanoita ja laitoin muutaman jyväsen kauraakin, hepo mukaan tallista ja eikun kokeilemaan.
Ekalla kerralla se käveli suoraan sisään ruokakipon perässä yhtään miettimättä ja söi kopissa vähän aikaa, sitten pyysin pakittamaan ulos. Seuraavalla yrityksella se ei sitten enää menntkään jostain syystä sisään vaan jäi lastaussillan eteen silmät pyöreenä kattomaan.
Se otti oikein muuliasennon ja liimasi kaviot maahan, mutta laitoin kovan kovaa vastaan ja nojasin naruun niin paljon pystyin. Vaikka Taavi peruuttikin, niin pidin vaan kokoajan painetta narussa.

Käskin K:n kokeilla laittaa raipan persauksen taakse pitkällisen seisomisen jälkeen, mutta Taavin arvatessa aikeet se päätti parhaaksi poistua rauhallisesti, mutta päättäiväisesti takavasemmalle. :D Ei se pitkälle onneksi kävellyt (minä perässä), mutta todettiin, että ei ahdisteta sitä. Joten Taavi muuliasentoon ja minä narun toiseen päähän roikkumaan ja odottamaan.
Jonkun ajan kuluttua Taavi päätti ottaa sen ratkaisevan askeleen eteen ja poistin paineen, sitten se käveli perässä puoleen väliin traikkua ja nykäsin herkkukipon kauempaa. Kun se sai palkinnon, niin se käveli kipon perässä perille asti ja antoi mun siirtyä etupuomin ali toiselle puolelle sitä syöttämään.

Kun se sujuvasti jo käveli sisään koppiin (jos se seisahtui, riitti pelkkä napakka ote liinasta, niin se katsoi parhaaksi kävellä heti eteenpäin), niin vaikeutin asiaa hiukan lisää, herkku seuraa vasta kun ihminen on mennyt etupuomin ali eri puolelle seisomaan. Ekalla kerralla Taavi katsoi parhaaksi lähteä pois, kun herkkuja ei heti tullutkaan, mutta jo seuraavalle kerralla se malttoi odottaa hetken pidempään ja kas - herkkuvati oli taas nenän edessä. :)

Sitten kun se seisoi kopissa rauhassa ja ihminen etupuomin toisella puolella, pyysin Karria kopistelemaan lastaussiltaa, Taavi kuunteli asiaa, mutta päätti porkkanoiden olevan pakoa parempi vaihtoehto. Otin sen taas ulos ja uudelleen sisään. Tällä kertaa suljimme lastaussillan, eikä se ollut moksiskaan, se sai syödä loput herkut ja seisoskelihan se hyvän aikaa ilman namejakin siellä. Purkuvaiheessa sille tuli vähän kiire vaikka tarjoilinkin porkkanaa, mutta seuraavalla kerralla se malttoi odottaa rauhassa.
Käytiin vielä kerran kopissa ja tultiin ulos, sitten tein vielä vähän maastakäsittelyä, pysähdyksiä ja väistätyksiä sekä peruututin. Meinas olla ruunan keskittymiskyky jo vähän heikoilla, mutta kun pidin pääni ja toistin toistamistani, niin menihän se jakeluun. :)

Eli varataan hiukan aikaa lähtiessä, mutta aika kivuttomasti se sinne käppäilee, kun ei ala ahdistelemaan heti.

Pähkäiltiin sitä, että miten se olisi paras kuljettaa, väliseinällä vai ilman, nyt harjoiteltiin ilman ja tällä samalla viritelmällä lähdemme myös klinikalle. Toiset hevoset haluavat levittää jalat ja matkustaa leveesti, toiset taas tykkää ottaa tukea seinistä, hankalaa kun ei tiedä yhtään miten Taavi haluaa matkustaa. Avara ja iso koppi ilman väliseinää on ainakin lastaamisen ja siellä toimimisen kannalta parempi.
Meillä ei harjoituksissa ollut takapuomia, sillä meillä oli hiukan ongelmia sen kanssa, se ei mennyt ihan paikalleen ja sitä pitää hiukan muokata ennen lähtöä (kaventaa päitä, jotka tiputetaan trailerin seinissä oleviin reikiin). Ketjut tosta löytyy väliseinän kanssa käytettäväksi, mutta ne ei kyllä pitele Taavin kokoista hevosta jos se niitä päin peruuttaa.

koppi väliseinällä ja ilman

Jossain vaiheessa kunhan kerkeää oli suunnitteilla rakentaa puomin sijaan vanerinen takaseinä saranoilla, se olisi kaikkien kannalta varmasti mukavin ja turvallisin ratkaisu.