Kranioimista ja hammashuoltoa

Eilen Sanna Ylösmäki kävi käsittelemässä Taavin kraniosakraaliterapialla. Alkuun Taavia ujostutti ja tilanne kummeksutti, kun ihan vieras ihminen tulee ja käy samantein kopeloimaan. Se koitti päästä tilanteesta tepastelemassa edestakaisin käytävällä ja ihan varovasti työntämällä Sannaa seinää vasten.
Kunhan vauhtiin päästiin, niin pää alkoi välillä nuokkumaan ja yhdessä vaiheessa tuli suuri haukotusten sarja, etujalkaa myös kuovittiin useaan otteeseen, kun löytyi enemmän jumissa oleva kohta. Kamerakin oli, vaan en tietenkään saanut kuvattua mitään ihmeellistä, kun olin niin keskittynyt hoitoon.
Taavilla oli jumeja varsinkin vasemmalla puolella edessä ja oikealla takana, Santtu epäili, että oikea takanen on hiukan voimaton ja se joutuu sitä kompensoimaan vasemmalla etujalalla. Kuukauden päästä katsotaan uudelleen, jos samat paikat jumiutuvat uudelleen tiedetään muuttaa ratsastusta sen mukaan (Santtu on myöskin valmentaja, joten osaa neuvoa meitä hyvin).
Myös itse pääsin Taavin jälkeen käsittelyyn. Olin taas totaalisen jumissa sillä viime kerrasta on kulunut todella kauan, joten itsekin otan uusinnan kuukauden päähän. Olin hoidon loputtua niin pyörryksissä, että sain istuskella pitkän tovin hoitopöydällä ennen kotiinlähtöä.

Tänään löytyikin Taavista vauhtia, se tuli laitumelta ravaten (!!) mun vieressä pientä ravia ja oli muutenkin pirteä. Laitettiin sille putsit jalkaan, tupot korviin ja huppu päälle. Peitin korvat kuljetukseen, sillä yhtenä päivänä kävin itse kuuntelemassa minkälainen meteli kopissa on ja rengasmelu on aika huikea.
Taaviskainen käveli suorilta koppiin ja asettui syömään, joten ei muuta kun matkaan. Porvooseen klinikalle oltiin siis menossa hammashuoltoon ja rokotukseen. 

Taavi lähdössä

Klinikalla selvisi, että Taavilla on isoja piikkejä varsinkin ylähampaissa, sudenhampaat poistamatta ja aaltoileva purenta (lievänä). Lääkäri raspasi piikit ja epätasaisuudet, tasoitti sudenhampaat ja sovittiin että tullaan näyttämään hampaita taas maaliskuussa.
Jos purenta on edelleen aaltoileva (toisinsanoen pelkkä raspaus ei korjaa sitä), niin sitten sähköraspin kanssa tasoitetaan se oikein ja samalla voidaan poistaa sudenhampaat (lääkäri oli sitä mieltä, että ne voidaan jättää vielä, koska ne tuskin ovat vaivanneet tähänkään asti). Rauhoittaa ei kuulemma seuraavalla kerralla varmaan tarvitse (paitsi jos sähköraspilla otetaan), sen verran lunkisti Taavi suhtautui ja sai paljon kehuja. 

Kyselin vielä sen jaloista, kun ne keräävät nestettä välillä. Se ei kuulemma ole vaarallista jos laskee liikutuksen aikana ja ei onnu tai arista. Nestettä kerääntyy vain vapaapäivinä ja karsinassa, muuten on kuivat, joten ei ole syytä huoleen.
Jos alkaa ontua, niin sitten voisi olla niveltulehdus, kun jalkojen asentoakin on aika rajusti jouduttu korjaamaan. Ei löytynyt klinikan rotuvaihtoehdoista Valko-Venäjänhevosta, joten Taavi merkattiin kylmäveriseksi kaiketi. :D

 

 

Pihalla kävelyttelin huppelissa olevaa hevoista jonkin aikaa ennen lastausta ja kun se alkoi heräilemään, niin uskallettiin lähteä varovaisesti liikkeelle. Matka meni hyvin (itse nukuin kotimatkan.. :)) ja kotiin päästessä Taavi oli jo kokonaan herännyt ja kiire oli talliin syömään. Kaverit hörisi kovasti Taavin saapuessa, oli varmaan ollut huoli laumalaisen katoamisesta. Huomasin pureskelussa uuden äänen, sen mikä kuuluukin kuulua kun hevonen rouskuttaa!

Vähän väsyttää