sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Rahalla saa ja hevosella pääsee - ainakin rahoistaan (pohdintaa tallipaikkojen hinnoista ja tarjonnasta)

Hevospiireissä on sama ongelma, kun ihmisillä yleensäkin; kaikki pitäisi saada, mutta mikään ei saa maksaa mitään. 

Turvallisuussyistä hevosen karsina on hyvä nimetä (esimerkiksi jos ponisi karkaa...). Väärässä karsinassa voi olla esimerkiksi iltaa varten väkirehut kupissa valmiina.

Otetaan esimerkiksi nyt pinnalla ollut aihe; hiekkatarhat. Miksi talli ei rakenna kaikille hiekkatarhoja? Tai miksi talli ei kustanna hevoselleni hiekkatarhaa, kun minä haluan?

Talli varmasti rakentaa kaikille hiekkatarhat, mutta monikaan ei ota huomioon, että se tarkoittaa automaattisesti hintojen nousua. Jos minä saan hiekkatarhan, silloin kaikki muutkin haluavat sellaiset. Lisäksi olen tallille mennessäni hyväksynyt sen, että tarhat ovat peltopohjaisia ja siten sateella mutaisia. Tallilla ei ole tarjota minulle hiekkatarhaa, eikä mitään velvoitetta sellaista rakentaa. Jos haluan hiekkapohjan, minun on muutettava muualle tai rakennettava sellainen itse (omassa tapauksessa hiekan kustantaminen valmiiseen tarhaan tulee muuttoa halvemmaksi, koska tallivuokra on edullinen ja paikka lähellä kotiani).
Alunperinhän Ripen piti olla pihatossa, jonne talli kustansi hiekkaa nyt syksyllä. Mutta kuten lukijat jo tietävät, jouduttiin tekemään uusia ratkaisuja. Ja sattuneista syistä pihatosta lähti nimenomaan Rippe, jonkunhan on asiassa tultava vastaan..
Näinollen tulin tulokseen, että tarvitsen sen hiekkatarhan, koska sädemätäistä hevosta en halua mudassa seisottaa.


Sama itku on jokaisena vuotena laidunten kanssa; eihän se voi maksaa mitään, koska tallityöntekijän ei tarvitse tehdä mitään. Lannoitteet ja aidat ovat toki ilmaisia ja tippuvat laitumelle aivan itsestään.


Meidän tallipaikassa hevosilla on ulkokarsinat ja erillinen hoitotila, hoitotilan käytössä pitää olla kohtelias. Kengitettävät tai esim. hierottavat hevoset ovat etusijalla.

Mistä on tullut ajatus, että jokaisella on oikeus hevoseen? Minusta siihen ei ole oikeutta jos ei ole rahaa. Se on ikävä tosiasia. Hevosenpito ei ole halpaa. Se on myös aikaavievää ja sitovaa. Ei minusta ole kenenkään velvollisuus elättää muiden hevosia pitämällä vuokrat alhaisina tai hoitamalla ilmaiseksi. Jos aika, raha, mielenkiinto, jaksaminen tmv. loppuu on hevosesta hankkiuduttava eroon tai vähennettävä kustannuksia. Tapoja on monta, enkä ala niitä tähän luettelemaan.

En tiedä mistä se johtuu, mutta usein tällainen hevosenomistaja on myös kärkkäästi vaatimassa parannuksia talliin. "Koska minähän maksan tästä jo nyt niin paljon". Todellisuudessa esimerkiksi omassa tallipaikassani hinta on enemmän, kun kohtuullinen. Jopa edullinen jos niin voi sanoa. Ja tallinpitäjä on luvannut tulla hiekkatarhan maksuissakin vastaan, josta olen enemmän, kuin kiitollinen. Minä en vaatinut tai olettanut mitään, hän ehdotti sitä itse.


Samalla kävelyllä saa tuotua monta asiaa, kun hiukan organisoi. Minulla on tapana tuoda puhtaat turpeet jo ennen siivousta karsinan nurkkaan. Näin säästyn yhdeltä lisälenkiltä.

Tallin kunnossapito tottakai kuuluu tallille, mutta jos itse hajotat tai tuhoat paikkoja olisi kohteliasta ainakin osallistua niiden korjaamiseen, vähintäänkin ilmoittaa asiasta. Välinpitämättömyys toisen omaisuutta kohtaan on melko yleistä. Ilmeisesti asiakkaan roolissa ei haittaa, vaikka esim. omalla toiminnallaan ja piittamattomuudellaan tuhoaa paikkoja.
Minä en myöskään oleta, että kukaan muu korjaa hevoseni tekemiä tuhoja jos se esim. tulee aidoista läpi tai kuten viimeksi; tunki liukuoven ali tarhakaveriaan karkuun. Siellä me yömyöhään suoristettiin ovia ja korjattiin kaikki ennalleen.

Toinen asia tallipaikoilla on, että moni kyllä kovaan ääneen vaatii palvelua, mutta itse ei olla valmiita tekemään juuri mitään. Monikin asia hoituisi, kun nostaisi oman persuksen penkistä ja tekisi sen. Avun tarjoaminen on paitsi kohteliasta, myös talli-ilmapiirin takia hyväksi. Vuosien aikana olen myös oppinut, että ihan kaikesta ei kannata tai tarvitse alkaa napisemaan. Joitakin asioita vaan voi katsella läpi sormien, eikä mikään paikka ole täydellinen. On vain pohdittava, mitkä asiat itse laskee tärkeimmäksi. Ja kuinka paljon voi itse panostaa hevosensa hyvinvointiin mm. korjailemalla paikkoja tmv.

Omalla kohdallani se on hyvälaatuisen korsirehun riittävä saanti tarpeeksi usein, kokopäivätarhaus ja se, että perushoito sujuu hyvin, ruuat jaetaan ajallaan ja varmasti. Seuraavaksi tärkeintä on edes kohtalaiset maastot, sitten muut ratsastustilat. Melkein kaikesta muusta olen valmis tinkimään tai tekemään itse. Minulle esim. karsinan putsaaminen itse ei ole ongelma. Ja oikeastaan minusta on kivaa, että saan itse vaikuttaa hevoseni oloihin, sen heinämääriin ja tehdä tallilla muutakin, kun ratsastaa.

Mitä sinä itse arvostat tallipaikassa? Mitä oletat tallivuokraan kuuluvan?

Jäljet pitää siivota, käytävät lakaista ja valot sammuttaa lähtiessään

15 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus ja ihan täyttä asiaa. Olen törmännyt samaan useissa eri talleissa. Kaikki pitää saada, mutta se ei saa maksaa. Minulla on ollut viimeiset 7-vuotta hevoset omassa pihassa (tai no vanhemieni luona 30km päässä ja nyt ihan virallisesti omassa pihassa), joten omakohtaista kokemusta hevosen pitämisestä toisen tallilla ei ole.

    Jos kuitenkin tulisi se tilanen vastaan että joutuisin hevosen laittamaan vuokrapaikalle niin ehdottomasti haluaisin kokopäivätarhaukselle sellaiseen tarhaan missä hevosella on mahdollisuus myös juosta jos ne niin haluaa, riittävä korsirehun saanti (useammin kuin 3 krt pv) ja väkirehuruokinta sen 2 krt pv sekä tietenkin hevosen asiallinen hoito ja käsittely. Seuraava tulee vasta hyvät maastot sun muut puitteet. Kentää en edes tarvitsisi, mutta olisihan se plussaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ihannetilanne jos saisi hevosensa omaan pihaan. Sitten voisi ongelmatilanteissa katsoa ainoastaan katsoa peiliin.

      Meillähän on käytössä myös maneesi, sitäkään ei moni ajattele, kun napisee tallivuokrasta. Minä en maneesia sinällään kaipaa, vaikka onhan siellä kiva sateella ja tuiskulla ratsastaa. Minä kuitenkin ottaisin muutaman pidemmän hiekkatiepätkän maneesin tilalle. ;) Herätän yleistä ihmetystä tallilla muutenkin, koska maastoilen niin paljon, vaikka pihassa on maneesi. Hah.

      Poista
  2. Olipa hyvä kirjoitus, taas kerran, ja täyttä asiaa! MInulle tärkeää tallilla on mm. se, että hevosta kohdellaan hyvin (ettei sitä esim. lyödä tai huudeta sille) ja heinät ja ruoat annetaan ajallaan, tarhat ja karsinat ovat turvalliset ja jos jotain ikävää tapahtuu, siitä ilmoitetaan nopeasti omistajalle. Heppani on puolihoidossa, joten siivoan itse karsinan (joskus tarhaakin) ja laitan ruoat itse valmiiksi. Mahdollisimman paljon yritän tehdä itse, mutta kokopäivätyössä käyvänä en kaikkea ehdi. Meidän talliin olen ollut tyytyväinen, maastoja tosin saisi olla enemmän, mutta kuten totesit, kaikkea ei voi saada. On kuitenkin maneesi ja hyvä kenttä ja tallilla hyvä henki. Heppa on tyytyväinen, silloin minäkin olen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten totta, että itsekin toivon saavani ilmoituksen jos hevoselleni sattuu jotain.

      Ja hevosen viihtyvyys on tosiaan tärkeää, itse sitä sopeutuu helpommin erilaisiin oloihin.

      Poista
  3. Asiaa! Olen ihan samoilla linjoilla. Kun vie hevosensa johonkin paikkaan, hyväksyy samalla puitteet. Meidänkään nykyinen tallipaikkamme ei ole täydellinen, mutta tallinpitäjä on joustava, joten omalla kustannuksella ja tekemisellä voi omalleen saada jotain mitä ei muuten kuulu hintaan.

    Minusta on myös itsestäänselvää esimerkiksi täyttää tarhan tai laitumen vesikuppi, jos se näyttää tarpeelliselta. Tavallaan ymmärrän, ettei jossain tonnin tallivuokralla huvita tehdä tallitöitä, mutta yleisesti ottaen minusta on erikoista, miten vähän jotkut ihmiset ovat valmiita oman eläimensä eteen tekemään hommia.

    Itse taas en oikein viihtyisikään tallilla, jolla en saisi tehdä oman ponini eteen muuta kuin käydä ratsastamassa. Sitä odotellessa, että on varaa hommata oma paikka...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on käsittämätöntä, ettei siihen vesiastiaan viitsitä kajota, koska se ei kuulu itselle. Mielummin annetaan hevosen seisoa janossa periaatteen vuoksi. Tallinpitäjäkään ei kerkeä joka paikkaan samaan aikaan. Eikä minusta ole iso vaiva viskata paria ämpäriä vettä hevoselleni juotavaksi. Tämä näin yleisellä tasolla. Meillähän se tällä nykyisellä diilillä kuuluukin itselle huolehtia vesistä.

      Noissa kalliimissa paikoissa ei tosiaan varmaan huvita tehdä mitään ylimääräistä, mutta itsellä ei ole taas sellaiseen hevosteluun edes varaa. Eikä oikeastaan edes halua. Minulle riittää vaatimattomampikin paikka puitteineen. :)

      Poista
  4. Tallipaikkamme ei ole täydellinen, mutta tarjolla olleista vaihtoehdoista paras. Painavin syy tallivalinnassa oli harjoitusradat, kun ajoponi on kyseessä. Ei kovilla sorateillä ajeta, eikä metsäpoluilla mahdu. Poni on puolihoidossa, mikä tarkoittaa, että siivoan itse pihaton (poni asuu pihatossa yksin, päivisin sillä on seuralainen tarhakaverina). Sen lisäksi punnitsen heinät valmiiksi (omasta aloitteesta), kun poni laihduttaa, korjaan tarvittaessa aitaa, kunnostan pihattomökkiä ja annan väkirehut, jos olen oikeaan aikaan tallilla. Tallinpitäjä on mukava ja joustava.

    Haluaisin, että tarha olisi isompi. Se on vain 15 x 15 ja poni asuu siinä aina, koska se ei voi laiduntaa. Tänä syksynä hankin tarhaan haketta omalla kustannuksella. Jos emme vaihda tallia (mihin vaikuttaa mm. oma asuinpaikkani), täytyy ensi kesänä hankkia sinne kiveä ja mökinkin haluaisin tehdä melkein kokonaan uudelleen, alkaa olla paikkaa paikan vieressä.

    Haluaisin myös, että heinät tarjoiltaisiin 5-6 kertaa päivässä. Sopimuksessa lukee 3 kertaa, mutta tallinpitäjä on meidän kohdalla joustanut 4 kertaan päivässä. Tähän ongelmaan olen kaavaillut ratkaisuksi heinäautomaattia, mutta se on vielä vähän vaiheessa. Omalla kustannuksella tietysti.

    Minulla on ollut talli omassa pihassa. Ajattelin pitkään, että luovun koko harrastuksesta, jos joudun viemään täysihoitoon, mutta oikeastaan tämä täysihoito on ihan mukavaa. Omassa pihassa on pakko olla enemmän kuin yksi hevonen ja äkkiä sitä pitää yhtä hevosta vieraalla samalla rahalla kuin kahta tai kolmea omassa tallissa. Siis mitä tulee juokseviin kustannuksiin! Puhumattakaan siitä, mitä oman tallin, tarhojen, heinälatojen yms. rakentaminen ja/tai ylläpito maksavat! Ja myös omakotiasuminen on aika kallista ja työlästä. Jos hankkii vanhan talon maalta hevosenpitoa ajatellen, talo on todennäköisesti siinä kunnossa, että se vaatii mittavan peruskorjauksen - ei tule hevosenpito omassa pihassa halvaksi.

    Täysihoidossa minulle jää oikeasti aikaa olla ponin kanssa ja liikuttaa sitä. Omassa tallissa aika kuluu talli- ja huoltotöihin ja siinä sivussa myös omakotitalon ylläpitoon. Siihen menee ihan eritavalla aikaa, rahaa ja energiaa kuin kerrostaloasumiseen, eikä sitä voi jättää huomioimatta, sillä hevoset omassa pihassa tarkoittavat väistämättä omakotiasumista.

    Meillä on onneksi niin joustava tallinpitäjä, että voin aika vapaasti muokata talliympäristöä oman mieleni mukaan. Esim. juuri tarhan pohja, pihattomökin kunnostaminen ja heinäautomaatti, jos joskus sellaisen osaan rakentaa. Ne maksavat minulle joitakin satasia, ponin elämänlaatu kohenee ja saan itse mielenrauhan. Samoja juttuja tekisin myös omassa tallissa, mutta tässä tilanteessa minun ei ole pakko käydä tallilla joka päivä, ei tarvitse ajaa töiden jälkeen kiiresti kotiin ruokkimaan, eikä potea huonoa omaatuntoa siitä, etten taaskaan ehtinyt liikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhut aivan asiaa. Useinkin kotona kustannukset nousevat samaan, mitä maksaa yhden pitäminen vieraalla. Toisaalta jos hyvää tallia ei löydy läheltä kotia, tallimatkoihin saa helposti upotettua päivästä toista tuntia. Siinä ajassakin jo ratsastaa hevosen. Nythän minulla on hevonen todella lähellä kotia ja se on ihan lottovoitto, minä vihaan autolla ajamista ja kotoa lähtemistä.

      Ripenkin talvitarha on melko pieni, mutta se pääsee kesäksi isompaan tarhaan, kun muut menevät laitumeen.

      Useinkin tallipaikoilla tallinpitäjä on mukava ja joustava jos itse on samanlainen. Ärsyttävä vanha sanonta pätee tähänkin; sitä saa, mitä tilaa.

      Minulla on tapana aina jutella ja autella tallilla parhaani mukaan, puran pyöröpaaleja, teen tallivuoroja, koetan tehdä muutenkin tallinomistajan elämän helpoksi (esim. miettimällä heinäkaukaloiden jne. sijainnin helpoksiI). Meillä kuuluu punnita heinät muutenkin valmiiksi kasseihin ja laittaa väkirehut valmiiksi ämpärissä kuppiin, siivota karsina (ja tarha) sekä huolehtia vesistä.

      Poista
    2. Pakko vastata vielä sen verran, että tuo on kyllä pääpiirteittäin totta että yhden hevosen kustannukset vuokrapaikalla ovat samaa tasoa kuin esim. juurikin kahden pitäminen omassa pihassa. Puhumattakaan sitten siitä työnmäärästä mikä omalla hoidolla tulee eteen. Vuorokauden tunnit tahtoo joskus loppua kesken.

      Tosin itse en pidä omakotitaloasumista sen työläämpänä kuin kerrostalossakaan, eikä minusta olisi edes kaupungissa asumaan, kun ikäni "perukassa" asunut Tämmöinen n.10km matka keskustaan on sopiva matka :)

      Etuina hevosten pitämisessä omassa pihassa onkin kun ei tarvitse ajella autolla tallille ja näet jatkuvasti pelkällä uosvilkaisulla mitä ne eläimet siellä touhuaa. Myös kustannukset riippuu ihan kuukaudesta, sillä jokakuukausi ei edes välttämättä mene juurikaan rahaa nuihin kun taas jossain kuukaudessa saattaakin sopivasti sattua kaikki rehu-, heinä ja kengityskulut samalle kertaa. Tosin siinäkin voi jo vähän ennakoida ja hankkia etukäteen. Lisäksi ns. "suhteet" helpottaa huomattavasti kun ostat tutulta toimittajalta heinät ja saat maksuaikaa melko reilustikkin.

      Poista
    3. Om totta, että pitkä tallimatka on tosi kurja. Minulla on tällä hetkellä 35km/suunta. Töistä on tallille "vain" 15km, mutta sanomattakin selvää, että kilometrejä kertyy. Sen kuitenkin ajaa aina suht mielellään, koska tallille on kiva mennä. Nykyinen asuinpaikkani on väliaikainen, tarkoitus olisi muuttaa lähemmäs nykyistä tallia tai löytää jostain täydellinen The Talli ja muuttaa sen naapuriin. ;)

      Tosin mistä niistä voi etukäteen tietää! Olen ollut kuukauden ajan eräällä täysihoitotallilla, joka vaikutti ihan täydelliseltä paikalta. Hyvä ja tarkka hoito, siistiä, tallinpitäjä samanhenkinen kuin minä. Mutta kuinka ollakaan siellä oli niin painostava ja ahdistava ilmapiiri, että aloin inhota koko harrastusta ja sieltä oli pakko päästä pois! Tästä vahingosta viisastuin niin, että en ihan suinpäin halua vaihtaa tallia, vaikka se vaikuttaisi hyvältä. Nykyinen tallinpitäjä on niin joustava ja mukava, että joitain puutteita on valmis katsomaan läpi sormien.

      Oletteko ihan normaalilla täysihoitopaikalla, jos omistajalle kuuluu heinät, väkirehut ja vedet? Pyörittelen aika ajoin ajatusta itsehoitopaikasta, vaikka siinäkin on omat pulmansa.

      Poista
    4. Minäkään en kovin mielelläni vaihda tallipaikkaa jos löydän hyvän. Niinkuin sanoit - hyvältä vaikuttava voi lähemmässä tarkastelussa osoittautua jollain tapaa sopimattomaksi. Eikäa ina voi luottaa toisen suosituksiinkaan, meillä kun on niin erilainen maku paikkojen suhteen. Toiselle riittävä on toiselle ala-arvoinen. ;)

      Me ollaan puolihoidolla. Se tuntuu todella hyvälle systeemille. Tallinpitäjä vie aamulla ulos ja jakaa aamu-, aamupäivä- ja iltapäiväheinät. Vuoropäivin sitten tehdään ilta eli napataan hevoset sisään ja annetaan iltaruuat (valmiina karsinoissa). Meidän vuokralaisten määrällä jaettuna iltavuoro sattuu harvemmin, kun kerran viikossa. Ei siis paha ollenkaan. :)
      Mutta toisilla ei ole mahdollisuutta tähänkään, joten eihän tämmöinen järjestelykään kaikille sovi.

      Poista
  5. Mitä olen hevosen- ja vähän tallinpitoakin seurannut itse ja tuttavapiirissä, niin olen päätynyt tähän: oleellisinta on pitää kiinni sopimuksista. Joo, toki hevosenomistaja voi itsekin tehdä asioita, mutta siitä olisi kiva kuulla jo talliin tullessa eikä niin, että ne tallin puolesta tehtäviksi sovitut eivät sitten kohta onnistukaan syystä tai toisesta. Ja sama toki toisinpäin - jos on esim. sovittu että omistaja hankkii omalleen heinät niin eivät ne heinät saisi olla lopussa vähän väliä, jolloin tallinpitäjä joutuukin antamaan omistaan. Olen myös oppinut, että asioista pitää nimenomaan sopia eikä olettaa ;) Hankalia ovat tietysti sellaiset tilanteet joita ei voi ennakoida - esim. hevonen sairastuu kesäihottumaan, eikä alunperin ole sovittu kuuluuko loimitus vuokraan.

    Nettikeskusteluissa tuntuu välillä esiintyvän käsitys, että jos tallipaikka ei ole kallis, niin mitään ei saisi siihen hintaan odottaakaan. Mutta jos on sovittu että esim. aamulla ulos vieminen kuuluu hintaan, niin kyllä sitä minusta voi silloin odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se tottakai on. Edullisessakin tallipaikassa sovitut asiat pitää toki tehdä. Mutta ei siihen hintaan voi olettaa saavansa enää hiekkatarhoja tai lisäpalvelua. ;)

      Sopimus on hyvä olla. Ja siinä olisi hyhvä eritellä, mitä kuuluu tallille ja mitä minulle, montako kertaa ruuat jaetaan, kuuluuko se loimitus vuokraan jne.. Nykyisin olen sitten tupannut myös kysymään, että miten toimitaa esim. irtisanomisajan ja yllättävän kuolemantapauksen kanssa.. Kaikkea oppii kyselemään ja ottamaan huomioon, kun tarpeeksi kauan hevosia vierailla pitää.

      Liian mustavalkoinen ei sopimustenkaan kanssa voi olla, se kääntyy sitten helposti myös itseään vastaan. Kun on valmis vähän joustamaan itse, sitä joustoa on silloin myös toiseen suuntaan. Sen olen itse oppinut.

      Poista
  6. Totta tuokin, siis joustamisen tärkeys! Itselläni on jäänyt niistä joustavista tallinpitäjistä niin hyvä mieli, että käyn heitä vieläkin tarvittaessa auttelemassa vaikkei hevosta enää olekaan... Toiset sitten vaativat joustoa vain omaan suuntaansa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aivan. Se on kyllä aikamoista taitelua. Siksi hyvän tallipaikan löytäessään siitä pitää mielellään kiinni. :D

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.