maanantai 9. maaliskuuta 2015

Mä tanssin vaan, vaikka sydämeni palasina on

Kaiken ilon ja onnen keskellä ikävä välillä eksyy mieleen. Ehkä siksi, että keskustelin tänään yhden tallikaverin kanssa hevosen lopettamisesta. Taavi palasi taas kerran mieleeni. Se on edelleen pieni ahdistus minussa, enkä varmaan koskaan pääse asian kanssa täysin sinuiksi. Niinkuin tämänkin ihmisen kanssa totesimme melkein yhteen ääneen: on helpompi tehdä lopullinen päätös, kun mitään ei ole enää tehtävissä.

Tuli taas todettua vähän aikaa sitten, että maailma on todella pieni. Sain nimittäin kuulla Ripen entiseltä omistajalta, että hän on tavannut Taavin vuosia sitten. Hän kertoi sen olleen äkäinen ja "arvaamaton" sekä ontuvan etujalkaa ja he palauttivat sen koeajalta. Ainakin tiedän nyt, että se on ollut kipeä jo kauan ennen minulle tuloa. Niinkuin olen epäillytkin.

Kaikesta huolimatta Rippe on tuonut elämääni paljon valoa ja iloa. Muuta ajateltavaa. Eikä se ole tuntunut päivääkään vieraalta, joten sen kanssa on ollut helppo puuhata. Tänään paistoi pitkästä aikaa aurinko, putsasin tarhaa ja harjasin taas muovikassillisen karvaa irti. Vähän myös temppuiltiin ja hyvin tuntui Rippe saavan ideasta kiinni hymyilyn kanssa.





6 kommenttia:

  1. Olen niin iloinen teistä! Silti tiedän tuon kaihertavan ikävänkin. Vaikka itsellä ei ielä ole yhtään pois mennyttä hevosta on noita koiria kyllä. Yksi niistä on rakkain ja se muistuu liki joka päivä mieleen se yksi ja ainoa. Ilo ja suru ne kulkee käsikädessä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on näiden eläinystävien kanssa tällaista, ne harvemmin elävät yhtä kauan, kun me. Luopumista ja saamista, iloa ja surua, sitä se on. Lainassahan nämä meillä täällä on. :) Onneksi sydämeen mahtuu useampi rakas eläin, edesmennyt tai nykyinen. <3

      Poista
  2. https://www.youtube.com/watch?v=Epp14KQSL2Q :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et usko, miten paljon olen kyseistä kappaletta kuunnellut. :) Kuuntelin sitä jo aikanaan, kun Taavi tuli meille ja lopulta käytin osaa siitä Taavin muostokirjoituksessa Facebookissa. Kaunis kappale, kaikkineen.

      Poista
  3. Voi että! Tulin vain kommentoimaan että aivan ihana tämä sinun uusi hevonen! Todella terhakkaan näköinen. Kävin joskus talvella kommentoimassa tänne blogiisi oman hevoseni vatsaongelmista, jotka ovat selvinneet viimein. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistankin sen, kun kävit kirjoittamassa. Kiva kuulla, että ongelmat ovat selvinneet! :) Kyllä suurimmalle osalle siihen apu löytyy. Ja kiitos!

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.