Perinteisen perjantaikäpsyttelyn sijaan päätin tänään lähteä pehmeälle pohjalle laukkaamaan, että saataisiin niitäkin lihaksia vähän vahvistumaan.
Kävin ostamassa pakastevihannepusseja, kylmälaukun ja kylmäsavea silmällä pitäen tämän päivän suunnitelmia. Jossain vaiheessa voisi investoida kylmäyssuojiin, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi, kun ne on niin hankalat sitten säilyttää. Tallille menin puoli kuuden aikaan ja laittelin Taavin käytävällä kuntoon, se sai siinä samalla syödä pellava-progut-puuronsa.
Laitoin estesatulan sekä suojitin jalat ja sit eikun matkaan. Keli oli sateinen, mutta se ei menoa haitannut, ei ollut ötököitä eikä varsinkaan hirvareita. Käveltiin pääosin 3km:n matka pehmeämpipohjaiselle tielle, pieniä pätkiä pääsi ravaamaan, kun lanauksen ja sateen jäljiltä tien reunat olivat pehmenneet.
Pehmeällä tiellä vähän matkaa ensin ravailtiin sekä otettiin tuntumaa pohjaan ja sopivassa kohdassa (pitkä suora ja loiva ylämäki) nostin laukan ja annoin Taavin laukata, se tietenkin meni itselleen helpompaa oikeaa laukkaa. ;) Seuraavan kerran koetin saada sen nostamaan vasenta huonolla menestyksellä, mutta tulipahan ylämäkeen hyviä laukannostoharjoituksia! Lopulta vasen löytyi, mutta Taavi vaihtoi sen ilmeisesti ristilaukkaan jossain välissä. Nostin vielä kerran oikean laukan ja annoin laukata mäen päälle. Sitten ravailtiin reippaasti, Taavi etenikin tosi kivasti ja energiaa tuntui olevan, kun piti tuijotella metsän reunoilla olevia puita yms.
Jossain kohtaa käännyin takaisinpäin ja alkuun vaan käveltiin, kun oli paljon alamäkeä. Sai samalla Taavikin hengähtää ja kerätä voimia. Sitten tuli taas suora, jonka päässä ylämäki ja muutamaan kertaan sai taas yrittää ennenkuin vasen löytyi (lopulta nosto tapahtui miniympyrältä, kun Taavilla ei yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta nostaa, kun vasen laukka).
Vaati aika paljon kannustamista, että päästiin koko aikomani matka vasenta laukkaa, hitaasti mutta varmasti kiivettiin mäen päälle ja sitte pysäytin urhean ratsuni ja annoin sille palkinnoksi pari palaa leipää. :) Sitten vähän ravailtiin vielä kevyesti ja sama 3km kotiin käveltiin. Tulee hyvät, pitkät loppukäynnit, kun tie kotiin on sen verran kova, ettei siinä oikein pääse kovempaa menemään.
Loppumatkasta alkoi jo palella, kun alkoi takista menemään vesi läpi, eikä jääty oikein matkalle ruokailemaankaan, kun pelkäsin Taavinkin lihasten kylmettyvän. Sille kuitenkin tuli hiki juostessa, joka tekee sille tosi hyvää välillä.
Talliin tullessa kaivoin laatikosta kuivatusloimen ja laitoin pakastepussit jalkoihin kiinni, ne tosin oli liian pienet ja unohdin lisäksi kastella jalat ensin, joten teho jäi varmaan aika huonoksi... Tosin eipä jaloissa tuntunut olevankaan mitään rasituslämpöjä tai turvotuksia. Siivoilin sillä välin tavarat pois ja läiskäsin kylmäsavet vielä lopuksi jalkoihin. Kuppiin leipä palkaksi ja kotiin lämpimään suihkuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.