keskiviikko 26. syyskuuta 2012

kisahuumaa!




 Taavi on ilmoitettu elämänsä ensimmäisiin koulukilpailuihin tänään! :) Ihan vaan raviohjelmaan, kun ei se vasen laukka aina oikein meinaa löytyä. Meillä on puolitoista viikkoa aikaa nyt harjoitella ahkerasti. Jännittää jo valmiiksi!

Onneksi kyseessä on harjoitusluokka ja siinä saa olla raippa tai kannukset. En yhtään nimittäin tiedä, miten Taavi suostuu ilman raippaa suorittamaan. Nyt on joka paikassa niin märkääkin, että saa nähdä päästäänkö kentälle/pellolle harjoittelemaan ollenkaan. 
Olisi tietty kiva edes muutamaan kertaan ratsastaa rata läpi, mutta katsotaan mitä keksitään. Eikä tämä niin vakavaa ole, käydään vaan näyttämässä Taaville vähän maailmaa.
Santtu tulee sunnuntaina kranioimaan Taavin toistamiseen ja samalla minäkin sitten pääsen käsittelyyn, alkaakin olla jo korkea aika.

Tänään menin illasta tallille töiden jälkeen ja Taavi olikin jo syönyt heinänsä. Heitin sille vähän lisää heinää ja pellavapöperön myös. Se oli taas karsinassa ollessaan vähän kärttyinen, joten otin sen syömisen jälkeen käytävälle ja tilanne rauhoittui. Laittelin sen kuntoon ja juuri kun olin saanut kaikki heijastimet, suojat yms. viriteltyä, niin ulkoa alkoi kuulua kauhea kohina; tietenkin se alkoi kaatamalla sataa kun oltiin lähdössä.


Nousin selkään jo heinäkatoksessa ja sadekin alkoi laantua kun päästiin pihasta pois. Taavi oli taas poispäin kotoa mennessä tahmeahko ja hidas. Kävellessä asettelin sitä puolelta toiselle aina muutaman askeleen verran ja pyysin käyntiä eri temmoissa. Peltoaukean kohdalla otin sitten ravia ja koetin tehdä mutkia ja taivutella sitä, mutta se oli hiukkasen jäykän oloinen eikä pohje mennyt oikein läpi. Ravattiin aika pitkän matkaa ja jatkettiin vielä peltoaukean jälkeen pienemmälle tielle. Annoin pitkät ohjat ja Taavi sai kävellä hetken.


Takaisinpäin käännyttäessä annoin Taavin hetken syödä ruohoa. Taivuttelin nyt rohkeammin ja lyhyemmällä ohjalla ja se tuotti heti tulosta, Taavi alkoi myötäillä päästään hyvin ja taipua paremmin koko rungostaan. Pehmeämmässä kohdassa tein samaa ravissa, siis taivuttelin vaan reilusti puolelta toiselle aina muutamien askelien ajan (tai kunnes taivutus meni hyvin läpi). Sitten annoin Taavin taas hetken kävellä.

Peltoaukean kohdalla taas tein mutkia matkaan ja ne sujuivat paremmin kun mennessä, vauhtiakin oli niin paljon että jouduin hidastamaan ja osa mutkista menikin pipariksi liiallisen vauhdin takia. Lopuksi pyysin vielä laukkaa ja se kulki tosi kivasti ylämäkeen! Ja ensimmäistä kertaa Taavi lähti selvästi reippaammin, kun pyysin eteen, liike lähti reilusti takaa ja vauhtia tosiaan tuli! Olin niin ylpeä, että kiittelin kovasti, ravattiin vielä jonkun matkaa kevyttä ravia ja sitten loppumatka kotiin käveltiin, yhdessä kohtaa pysähdyttiin vielä hetkeksi syömään. :)

Tallissa riisuin varusteet ja päästin Taavin karsinaan. Venyttelin kyljet ja kumarrutin, Taavi kumarsi hienosti ottamatta seinästä tukea. Taputtelin ja rapsuttelin vielä hetken ja sitten jätin sen odottamaan iltapalaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.