Kokeiltiin tänään meille vähän harvinaisempaa urheilumuotoa. Ystäväni Suvi tuli meitä valvomaan ja kuvaamaan, koska yksin en uskalla hypätä. Iän myötä itsesuojeluvaisto on kaasvanut, enkä ole vuosiin hypännyt kunnolla, nytkin jännitti melko huolelle. Kuvia katsellessa ei uskoisi, että olen joskus hypännyt Elmolla paljonkin, jopa metrin ratoja valmennuksissa.. Ei todellakaan. Onneksi Rippe hoiti homman kotiin, eikä kieltänyt kertaakaan (vaikka aihettakin olisi ollut).
Huomaa, etten ole pitkään aikaan istunut tuossa yleissatulassa, tuntui todella huteralle kaikenkaikkiaan, haha.
Vähän oli vauhti hukassa, eikä tietenkään yhtään auttanut, etten alkuun uskaltanut sitä myöskään pyytää. ;) Ripellä oli lisäksi selvästi kakkahätä suurimman osan ajasta, muttei se myöskään saanut asiaansa hoidettua, kun vasta lopussa. Loppua kohti saatiinkin ihan hyviä hyppyjä, kun Rippe laukkasi tarpeeksi eteen ja uskalsin ratsastaa sen esteelle. Hypättiin lopuksi jopa pientä pystyä ristikoiden sijaan. Jee!
Joo, ei ole istunnat kohdallaan eikä mikään muukaan, mutta ei se haittaa. Uskalsin sentään hypätä ja ihan kivaakin oli. Eiköhän tyyli molemmilla parane jos otetaan asiaksemme sillointällöin jumppailla myös pikkuesteitä.
On se vaan niin mahtava ystävä. sydän.
Huippua! Minullekin on alkanut tulla taas kova polte päästä hyppäämään.
VastaaPoistaKyllä sitä mullekin hinku tuli, vaikka alkuun kovasti vastaan väitinkin (kun Suvi sanoi, että pitäähän sekin kokeilla). Ja ihan kivaahan se oli, pitkästä aikaa. :)
PoistaJee :)! Hyvinhän se näytti kuvien perusteella menevän :)
VastaaPoistaEstehyppelöt on silloin onnistuneet, kun ei ole tippunut eli hyvin meni. ;) Kiitos!
Poista