sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Pienet kuulumiset sairastuvalta



Lyhyt kuulumisten jakaminen on varmaan ihan paikallaan. Olen vedättänyt kirjoittamista jo ihan siitäkin syystä, ettei ole oikein mitään ihmeellistä kerrottavaa. Edellisen takapakin jälkeen Rippe on oikeastaan seissyt tarhassaan ja poistunut sieltä ainoastaan pari kertaa talliin hoitotoimenpiteisiin. Päätin, että en kiirehdi, en hötkyile. Se saa viettää sen kuukauden saikun, kuten klinikalta ekan kaviokuumeen jälkeen neuvottiin. Käsivällisyys on yleinen hyveeni... Heheh.

Lisäksi Rippe on saanut akupunktiota ja olen tehnyt pari pientä muutosta sen ruokintaan aineenvaihduntaa ja mahan kuntoa ajatellen. Ja tietenkin juossut pitkin peltoja etsimässä sille siankärsämöä ja muita tarpeellisia kasveja. Muuta vihreää se ei ole saanutkaan.
Olen myös hoidellut takapolvia, koska joskus ne raittuvat kaviokuumeessa ja nekin voivat aiheuttaa etujalkojen rasittumista (eli siis oireina etujalkojen nostelua, pulssittamista jne.).

Vointi on ollut nyt melkoisen stabiili ja hyvä. Pulssit löytyy yleensä ja kaviot on lämpimät, mutta kuumien päivien johdosta niin on myös osalla ns. terveistä hevosista. Ja koska liikkuminen sekä käännökset ovat olleet hyviä, yritän olla huolehtimatta (näin ovat viisaammat minulle sanoneet). Kääntymistä olen muuten tarkastellut sen ruohotupsun kanssa - vapaana liikkuessa käännökset ensinäkin näkee paremmin ja ponilla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten tiukasta se kääntyy.

Takakavioita yksi tuttu kengittäjä vähän siisti, kun ne repsottivat melko ikävästi. Ajattelin pyytää kngittäjän jo parin viikon päästä käymään, ettei etusetkaan pääsisi venymään mahdottomasti.

En minä ole oikeastaan ratsastamaan niin hirveästi edes kaivannut. On ollut ihan hauskaakin, kun tallilla ei kulu aina montaa tuntia ja ajan voi käyttää hevosen silittelyyn ja muuhun yhdessäoloon. Olisi kuitenkin toiveissa, että päästäisiin heinäkuussa jo kävelylle ainakin narun päässä, olisihan se ihan kivaa vaihtelua. Ja tekisi hyvää omistajan kertyneille kesäkiloille...

maanantai 12. kesäkuuta 2017

ylämäki, alamäki


On ollut melkoisen kiireinen viikko töiden ja muiden juttujen takia, en ole paljon blogia kerennyt päivittelemään. Ripen vointi on ikävä kyllä vähän häilyväinen. Kipulääkitystä vähennettiin asteittain ja se loppui viikko sitten sunnuntaina. Keskiviikkona purin sairatarhan pois, koska se oli edelleen oireeton. 

Käytiin lyhyitä kävelyitäkin taluttaen, että se pääsi vähän oikaisemaan kinttujaan kunnolla ja olisi jotain mielekästä puuhaa. Mielellään poni liikkui ja eteni. Loppuviikosta pulssit tuntui jaloissa, mutta kuuma oli kelikin, joten pistin ilman piikkiin (tätä on ollut ennenkin). Lauantaina käytiin kävelyllä ja poni oli vähän kankea kääntymään jyrkkiä käännöksiä. Perkele!!  Pulssit tuntui vaan etusissa, ei takasissa ollenkaan, kuten akuutissa Ripellä on. Antoi nostaa jalat ja varasi kaikille jaloille tasaisesti. Annoin kipulääkkeen heti 400g:n mukaan, illalla en huomannut suurta eroa ponin voinnissa ja pulssitkin oli edelleen samanlaiset.



Nyt on sitten huollettu mahaa sen varalta, että oireilu olisi mahaan liittyvää (sekin on kuulemma mahdollista) ja sen lisäksi olen toki tarkkaillut jalkoja. Tänään aamulla pulssi oli vaan vasemmassa etusessa. Tänään laitoin myös Reducinea kavioiden pohjiin anturoita ja säteitä hoitamaan. Senjälkeen poni oli levottoman oloinen ja pulssit tuntui molemmissa etusissa, en tiedä johtuiko se siitä Reducinesta. Sehän kiihdyttää verenkiertoa jne. Annoin varmuudeksi 200kg:n mukaan kipulääkettä ja lisäksi suojasin mahaa.

Illalla ponin vointi oli taas paljon parempi, eikä pulsseja ollenkaan (mutta nyt olikin viileä ja satoi vettä....). Ei tässä nyt auta kun seurailla tilannetta. Voihan se olla, että siellä on vielä jotain pientä meneillään tai sitten syy on tosiaan mahan kunnossa. Rippe saa nyt yöksi heinän lisäksi Greenline-vellin (3kourallista pellettiä ja 5litraa vettä, lakritsijuuri + oluthiiva). Koska Rippe tykkää enemmän heinästä, niin se käy juomassa vellin sitten jossain vaiheessa yötä. Se sitten vähän laimentaa vatsahappoja, eikä yö ole niin pitkä. Aamuruuassa sillä on sitä matalaenergistä mysliä muutama desi, kivennäinen, vähän pellavaa ja nyt laitoin mukaan hitusen psylliuminsiemeniä, nämä se syö kuivana jossain vaiheessa aamupäivällä (heinät ensin..).

Että näillä mennään. Hetken onnesta taas synkkiin ajatuksiin.  Yritän ajatella, että lyhyt aikahan tässä vasta on mennyt. Mutta lompakkoa katsoessa voi vaan todeta, että mihinkään kalliisiin sairastumisiin ei olisi enää varaa millään eläimellä.



Rippe ei tykkää uudesta tarhanaapurista, hirveä uhoaminen kaiken aikaa, kun omat ihmiset on paikalla. :D

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Sairastarhaan siirtyminen

Uskaltaako jo ihan vähän iloita ja tulla blogiinkin kertomaan? Rippe kengitettiin etupäästään keskiviikkona ja eilen oikean jalan lämpö oli kokonaan hävinnyt, samoin pulssit molemmista jaloista. Se alunperin kipeämpi vasen oli eilen vielä lämmin.
Jokatapauksessa Rippe siirtyi sairastarhaan ulos, koska sisälläolo alkoi käydä kaikkien hermon päälle. Lisäksi sen kipulääkitys on nyt puolitettu, koska tarkoitus on päästä siitä pikkuhiljaa eroon.


 

Tänään sitten pikkasen sillai jännittyneenä kurvasin työpäivän jälkeen katsomaan vointia. Siellä oli vastassa täysin kuivat, kylmät ja pulssittomat jalat. Vähän kyllä säikähdin, kun Rippe kääntyi katsomaan vihellettyäni ja kiireessä pienessä tilassa askel oli aavistuksen hätäisen oloinen, siihen päälle vielä kunnollinen venytys etujalat pitkänä edessä. Sydän kävi kurkussa, kun ensimmäinen ajatus oli, että nyt se on aivan jalaton! Mutta hyvin se siitä sitten jatkoi venytyksen jälkeen kävelyä. Hah.



Ihan vähän viiraa... Tällä reissulla Rippe päätti keulia narun päässä.

Ripelle laitettiin etusiin Natural Balancet ja koska anturaa oli hyvin (eikä ponia liikuteta), jätettiin hautova pohjallinen pois. Takaset jätettiin ilman kenkiä, koska tässä kengitysvälissä liikkuminen on maksimissaan taluttelua pihatiellä tai pehmeällä kentällä. Jos jotain arkomista ilmenee, niin sitten tietenkin kengittäjä tulee laittamaan myös takasiin kengät tai vaihtamaan kengitystä muuten. Yksi vaihtoehto olisi ollut myös kombikenkä sydänorrella, mutta laitettiin nämä. Nyt ainakin vaikuttaisi todella hyvälle, vaikka kaviot vähän hassuille näyttääkin.

Vasemmassa oli enemmän ottamista ja varvas oli venynyt, sama näkyi kuvissakin.