sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Melkein oikea lännenhevonen!





Kisajännitys takana ja kotiin tuotiin kolme ruusuketta. Okei, kaikki saivat ruusukkeen hyväksytystä suorituksesta, mutta on meillä yksi sijoituskin! Pleasuressa oltiin 3/10, Horsemanshipissa 4/9 ja trailissa 4/10! Ja kyllä oli hymy herkässä, olen niin ylpeä Taavista. :)
Ja heti alkuun Helille kiitos kuvista, joita tosin bloggeri taas osittain pilasi...


Tuomari antaa palautetta ja Taavi tonkii jo kohteliaasti taskuja.... :D








Taavi käyttäytyi koko päivän hyvin, enkä kaivannut edes sitä raippaa. Etukäteen jännitetty silta mentiin Reiska-hevosen perässä ja sen jälkeen rohkeasti katselematta itsekin. Entinen tallikaveri Reiska oli tosiaan kisoissa myös ja ruunien jälleennäkeminen oli lämmin ja iloinen. Taavi jutteli Reiskalle pitkään ja hartaasti. Kyllä hevoset tosiaan muodostavat hyvinkin pysyviä ja syviä ystävyyssuhteita. Siksi olisi niin hyvä, että hevosen tarvitsisi mahdollisimman harvoin vaihtaa ystäviä ja laumaa.

Reiskan ja Eveliinan kisat menivät tosi hyvin, he voittivat trailin ja muissa lajeissa olivat kakkosia. 






Tuomarilta saatiin nopeat kommentit jokaisen luokan palkintojenjaossa (tarkempi on sitten pöytäkirjassa, joka ilmestynee nettiin jos oikein ymmärsin). Pleasuressa Taavi oli kuulemma mukavan tasainen, mutta ajoittain jännittyi (jouduin pidättämään sitä, kun se juoksi ihanien ponien perään innoissaan). Horsemanshipissa mulla oli liian pitkät ohjat ja paukutin kuulemma pohkeella (en tosin tarkoituksella). 




















Trailissa puomit kolisivat joka laski tulosta. Muuten Taavi suoritti minusta trailin tosi kivasti, se teki rohkeasti ja vastustelematta ihan kaikein.

Saatiin myös tosi paljon kehuja kisajärjestäjiltä ja kuulemma tuomarin mielestä Taavi näytti sltä, että on mennyt länkkää ennenkin. Tosin itse en ainakaan tällaisesta ole tietoinen..? Meistä tulee kuulemma hyviä, kunhan minäkin opin. Taavi on jo hyvin kartalla ja pelasti kuskin. ;)

Kuulemma länkkä on Taavin laji ja sillä olisi potentiaalia jopa aluetasolle asti jos intoa olisi (tosinTaavin polvet saattavat rajoittaa laukkaosuuksissa). Mutta ehdottomasti kannattaa kuulemma harjoitella ja treenata jos kiinnostaa.
Tästä kaikesta häkeltyneenä lupasin jo harkita valmennusta ja seuranvaihtoakin ensi vuoden alusta. Tottakai mennään Taavin mukaan, mutta ainakin tänään se tuntui nauttivan ja tykkäävän ja suoritti jopa sen sidepassin aika hyvin! 

 










 
 
Trailista on videopätkäkin (oli muistakin, mutta ne on tylsiä tai heiluvia), jonka laatu tosin on melko huono..

 
 









Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että tunnelma kisoissa oli mahtava! Kaikinpuolin tunnelma oli rento, hevoset olivat rentoja ja kuskit iloisia ja tsemppaavia. Yleisön meteli on vaan hyvästä ja Taavin taustajoukot saivatkin yhdessä palkintojenjaossa kommentin: "tässä huomaa, kellä on suurimmat kannustusjoukot". ;)
Ja kyllähän meillä oli ihanat kannustus- ja huoltojoukot mukana. Hoitui hevosen talutus, kun kävin tauolla lämmittelemässä, takin ja tavaroiden kanto edestakaisin ja kannustushuudot sekä tsemppaus.
 
 
 
 
 

 
Iskä ja Taavi

Meidän perhe
Matkaeväitä syömässä ennen kisojen alkua
 


 

Eilen illalla kopitettiin Taavia varmuudeksi ja se mietiskeli aika kauan koppiin menoa. Tänäaamuna kaksi minuuttia riitti molemmilla kerroilla. Kotiintullessa Taavilla oli niin kiire kavereiden luokse, ettei se meinannut malttaa ollenkaan jalkojen hoitoa odotella. Oli mukava nähdä, ettei se mennyt nyt ollenkaan lukkoon vieraassa paikassa ja jaksoi hyvin (oli jopa turhankin innokas). Ongelmia tuotti lähinnä line-upissa (rivissä) seisominen, kun Taavi olisi halunnut tehdä tuttavuutta molemminpuolin oleviin hevosiin. :D Lisäksi Pleasuressa eteen sattui usein joku hitaampi pikkuponi jolloin Taavi joutui hissuttelemaan ihan liikaa, mutta Taavi ei olisi millään halunnut mennä niistä myöskään ohi.

 
Onks pakko lähtee?

Ai sul on kauraa..


No mennään sitte!



Siellä sitä mennään.




lauantai 28. syyskuuta 2013

Yksi uneton jännittäjä, onneksi toinen meistä on rento...

Huhhuijaa, kisat lähestyvät kovaa vauhtia. Tänään julkistettiin radat ja ne ovat odotettua helpommat. Silti jännittää aivan mahdottomasti. Jotenkin tuo ratojen julkaisi konkretisoi sen, että me todentotta ollaan menossa kisoihin ylihuomenna!




Imppari Taavin jalassa on onneksi laskenut, lopetin tekemästä siihen hauteita ja löin päälle pihkaa sekä tervalaastaria ja seuraavana päivänä jalka oli melkein kuiva ja viileä. 
Pari päivää on ollut tosi koleaa, kylmä menee luihin ja ytimiin. Eilen laitoin yöksi Taavillekin loimen (vaikka se olikin sitä mieltä, että pärjää vallan hyvin ilman sitä ällöä rättiä). Tänään ilma tuntui taas lämmenneen ja kalseus oli poissa, joten Taavi saa taas nakuilla. Tarkoitus on kuitenkin loimittaa mahdollisimman vähän, jottei karvanlaatu huonone. Monesta paikasta olen kuitenkin lukenut, että juuri nämä syksyn koleat ilmat ovat kaikkein pahimpia hevoselle, pakkanen ei sitten olekaan niin ongelmallinen.




Tilasin Taaville Horsewaren 50g täytteellä olevan sadeloimen. Ajattelin, että se on näille keleille juuri sopiva ja mukavan kevyt. Kun jotenkin tuntuu, että pelkkä puuvillavuorinen on kolea jos se kastuu (ja ainakaan Taavin Weatherbeeta ei oikein ole hyvä päällä, vaan kinnaa kävellessä) ja sitten taas fleecevuorinen on painava. Villavuorinen taas liian kuuma ja käytän sitä vain jos laitan Taavin hikisenä ulos. Toivottavasti malli on yhtä hyvä ja mukava päällä, kun on mainostettu. Väri tosin oli vähän vähemmän Taavimainen, sillä vaaleanpunaiset kantit ruskealla pohjalla ovat vähän tyttömäiset. Heh... Noh, ehkä Taavi kestää sen jos loimi on mukava päällä.


http://www.thesaddleryshop.co.uk/Upload/Images/626b4-17044.jpg


Yksi kenkäkin on vähän löysällä, joten nyt sitten peukut pystyyn, että se pysyy kiinni ainakin sunnuntain. Mulla olisi tarkoitus kokeilla yhtä toista kengittäjää seuraavaksi, kaiketi on soiteltava pikapuoliin.

Loppuviikosta ollaan toisena päivänä harjoiteltu kentällä länkkää (pujottelua, puomeja ja sidepassia) ja tänään oltiin vastapainoksi maastoksi. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä torstaina ja perjantaina kentällä ja lauantaina käydä maastossa. Hirvestys alkaa kuitenkin juuri tällä alueella lauantaina, enkä todellakaan halua ehdointahdoin lähteä innokkaiden metsästäjien joukkoon. On muuten pikkaisen turhauttava tuo Sports Tracker, se ei nimittäin tänään pysynyt ollenkaan kartalla, vaan piirteli kartalle ihan mielettömiä kuvioita ja pääti lenkin keskelle metsää. Että sillälailla. :D Käytiin kuitenkin sellainen 7km:n ja noin 1,5 tunnin rauhallinen lenkki, vähän uusillakin teillä. Taavi on alkanut kylmien ilmojen ja ehkä uuden elämän myötä säpsyilemään silloin tällöin. Tänään meinasi uskollinen tätikuljetin jättää tädin kesken lenkin, kun metsässä oli marjastaja. Aika ripeisiin moveihin taipuu Taavikin nykyään.
Se myös tulee laukkaa kovaa lauman kanssa, eikä kuulemma enää jää jälkeen.

Lisäksi se on saanut tallin vahtikoirasta itselleen unikaverin, ne kuulemma kömpivät molemmat aamuisin Taavin pihatosta ja olipa koira käynyt Taavin viereen maatekin, kun Taavi oli yhtenä aamuna heinäpaikalla makaillut. :)
Pihatto on edelleen ihan siisti, sinne ei ole tehty yhtään kakkakasaa, eikä pissaa. Olkien menekki ei siis ole kovin valtava. Tänään lisäsin yhden makuupaikalle vanhojen painuneiden päälle.




Huomenna on siis vuorossa tehtäväradan rakennus kotiin ja rataharjoitus. Kisapaikalla saa vielä ennen luokan alkua käydä tutustumassa hevosen kanssa trail-rataan, jolloin taidetaan keskittyä sen sillan ylitykseen. Sidepass on myös kesken, mutta jos nyt jotakin saisi puomin kohdalla rävellettyä, niin eiköhän me selvitä.
Lisäksi huomenna on luvassa lastausharjoituksia, Taavin tuunausta ja varusteiden pesu. Kesällä hajonneen nimikkoloimen olen jo melkein korjannut..

tiistai 24. syyskuuta 2013

Täällä taas..

No niinhän siinä sitten kävi, että puhdistelusta huolimatta minua oli eilen vastassa impparijalkainen hevonen.. HUOH. Ilmeisesti toiset vaan ovat alttiimpia sille, kun toiset.

Eilen mulla ei ollut mitään haudetarvikkeita, eikä edes teippiä, joten putsasin haavan ja laitoin pihkaa. Tänään sitten tein siihen hauteen haavataitoksista, sukan varsiosasta ja teipistä. En tähänhätään saanut mistään edes ilmastointiteippiä, mutta kunhan nyt edes jotenkuten pysyisi kasassa. Jokohan sitä nyt ostaisi sen ensiapupakin, jossa hauteen tekemiseen tarvikkeet.



 
Taavi ei (ihme kyllä) ole ontunut jalkaa, joten ollaan lenkkeilty normaalista. Meillä on ollut molempina päivinä maastoilua pimeässä, joten lenkit ovat olleet lyhyitä, mutta vauhdikkaita. Vitsailin jo, että alan ratsastaa Taavia aina vain yömyöhään, sillä se on ollut tosi pörhäkkä ja eteenpäinpyrkivä. ;) Mitä nyt pihasta lähtiessä ollaan molemmilla kerroilla käyty hyvin tiukkasävyinen keskustelu, että ollaanko menossa vai ei.
Muuten ollaan tosiaan otettu lenkeillä reippaasti ravia, kun Taavi on kerrankin ollut eteenpäinpyrkivä. Luotan sen omaan kykyyn arvioida, kuinka kovaa voi mennä. Se kun ei ole erityisen innokas menijä. ;) Arnikaa vaan jalkoihin lenkin jälkeen.

Aika kivuttomasti Taavi myös jää ulos iltapuuronsa ja heiniensä kanssa, ei huutele tai mitään. Olisihan se hyvä jos olisi kaveri, mutta tähän hätään sopivaa ei ole. Pihaton oviaukkoihin olen etsinyt räsymattoja. Ensin ei löytynyt yhtään ja nyt niitä on useammallakin ihmisellä. Kolme hain tänään ja loppuviikosta haen lisää toisesta paikasta.

Toivottavasti imppari nyt laskisi hauteen ansiosta. Taavin talvikarva on alkanut ihanasti kasvaa ja se oli tänään hassun pörröinen. :) Tässä nyt arvon, että raaskinko pestä Taavia vielä ennen kisoja (on niin kylmääkin jo..) vai turvaudutaanko vaan karvankiillokkeseen.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Harjoitus tekee mestarin...



Kyllähän se raipan mukanaolo kannatti tänään. Meillä oli niin hauskaa (tai ainakin mulla oli..), eikä me tapeltu mistään! Tällaista ratsastuksen pitäisi olla.
Ja kaikenlisäksi Taavi tuli minua vastaan ja lähti innolla mukaani, vaikka sillä ei varmasti eilen ollut kanssani niin mukavaa ainakaan kokoaikaa. Se oli koko olemukseltaan kyllä tänään paljon pirteämpi, kuin eilen. Haavakaan ei näyttänyt pahalle, eikä ainakaan vielä ole aiheuttanut impparia. En jaksanut raahata satulaa, joten mentiin ilman tänään. Laitoin kuitenkin länkkäsuitset, jotta Taavi tottuu niihin ennen kisoja.

Laukka pyöri hyvin ja Taavi liikkui ihan eri tavalla kun eilen. Se oli rento ja pyöreässä kauniissa muodossa, voi kun joku olisi ollut tänään kuvaamassa! Ja ravissakin löytyi pelkällä suhinalla reippaampi vaihde. Käännökset takajalkojen ympäri onnistuivat hyvin ja sidepassiakin saatiin muutama askel. Siinä on selvästi jossain vaiheessa menty Taavin stressitason yli ja se hermostuu jo pelkästä pyynnöstä hurjasti. Enkä voi syyttää kun itseäni. :(
 





Niitä on harjoiteltu silloin, kun se on ollut kipeä ja se on joutunut yrittämään kipeänä. Siitä jää kipumuisti, vaikka sitä nyt pystyisikin rauhassa suorittamaan.
Heti kun annan sille avut sidepassiin, se alkaa hermostua: venkslaa päällä ylös-alas, peruuttaa, lähtee eteenpäin, vetää ohjia kädestä (vaikkei ne ole edes tuntumalla tai en tee ohjalla mitään). Siis kaiken muun paitsi sen sivuttaisaskeleen. Sitten kun saan sen pois kuplasta ja se ottaa ensimmäisen ristiaskeleen, se tekee niitä monta ja lopuksi todella hyvän sidepassin (eli suoraan sivulle) ilman ongelmia. Olen aina kiitokseksi lopettanut heti ja antanut namin. Ehkä tämä tästä, täytyy koettaa maastakäsin seuraavaksi. Puomit olivat nyt apuna, mutta lähinnä ne auttavat itseä hahmottamaan, että edetään sivulle. Taavi menee niistä yli ihan ilman varomista. ;)

Portin avaamisessa ei ole ongelmaa. Sulkemista ei ole juurikaan harjoiteltu, koska se ei ole ajankohtainen vielä. Sidepass pitäisi saada sitä ennen toimimaan kunnolla.




Tänään käytiin myös Helin kanssa ostamassa mulle länkkävaatteet. Löydettiin jopa ihan mieleinen kauluspaita ja farkutkin löytyivät, ihanan joustavat ja oikeinmittaiset leveällä lahkeella. Lisäksi ostettiin sävyyn sopivat korvakorut ja rannekoru. Heli myös lyhensi kauppareissun jälkeen Taavin länkkäohjia, kun ne roikkuu muuten Taavin polvissa.
Varusteet alkavatkin siis olemaan kasassa, joten enää on jäljellä loppuviikosta hevosen pesu ja varusteiden siistiminen.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Länkkäriharjoituksia!




Ilmoitin Taavin alunperin länkkäkisoissa vaan siihen pleasure-luokkaan, mutta kisojen järjestäjä puhui meidät ympäri ja lupasin osallistua myös horsemanshipiin ja trailiin! Ai kauheeta!
Mutta trailissa olevia esteitä (mm. silta, portin avaaminen, sidepass puomien välissä yms.) saa harjoitella ennen luokan alkua ja voin vielä muutamaa minuuttia ennen perua ilmottautumisen ja jänistää. Ja kaikkea muutahan pääsee kotonakin harjoittelemaan, mutta tuollaista siltaa ei tähän hätään mistään saa (sellainen olisi kyllä temppujakin varten tosi hyvä). 




Tänään olikin sitten länkkätreenit! Pakotin K:n mukaan kuvaamaan, koska halusin kuvia ja pari videota meidän harjoituksista.

Päätin jättää taas kerran sen raipan pois ja se on virhe! Taavista tulee siirapissa kävelevä kuuro laama. Paitsi kavereiden perään on toki kiva katsella kesken kaiken. Kaikki muu vielä menettelee, mutta se käynti; se on niin hidasta että nukahtaisin ellen kokoajan hoputtaisi hevosta eteenpäin. Ihan oikeasti mie pari kertaa laskin kymmeneen, vaivuin epätoivoon ja haukuin jopa hevosen siinä kiukun puuskassa. Ja pari kertaa potkaisinkin sitä rumasti pohkeella vain huomatakseni, ettei se mitään auta, pahentaa vain tilannetta. Ravikin saisi olla astetta tarmokkaampaa, noin hidas ravi näyttää ja lähes epäpuhtaalta. Siksi ei videoita tänään. ;)

Tämän raippa-ongelman takia päädyinkin nyt siihen, että kotona treeneissä pidän raipan mukana ja haetaan vain onnistuineita suorituksia. Sitten kisapaikalla voin koettaa keskittyä niihin onnistuneisiin ja vain toivoa parasta. Onnistumismahdollisuudet ovat varmasti suuremmat silloin, kuin jos kaikki treenikerratkin menevät turhautumiseksi ja tappeluksi.


Mitä ihmettä blogger teki tälle kuvalle??








Sitten siihen positiiviseen osaan. Harjoiteltiin tänään myös 360° käännöstä, sidepassia ja avattiin pariin kertaan porttia. Käännös onnistui paljon paremmin, kun olin osannut odottaa. Toki se on laaja, eikä pysy täysin paikallaan, mutta Taavi kääntyy kuitenkin selkeästi takaosansa ympäri suurimman osan ympyrästä. En usko, että sen harjoituskisoissa tarvitsee niin täydellinen ollakaan.










Sidepass olikin sitten astetta haastavampi. Siinä pitäisi mennä suoraan sivulle ristiaskelia, siis erittäin jyrkkää pohkeenväistöä. Näissä kisoissa tehtävä suoritetaan puomien välissä. Onneksi sen saa suorittaa hitaasti, askel kerrallaan. Välillä tuli hyviäkin askelia ja sitten taas välillä Taavi vain peruutti. Osasyy on oma istunta, pitäisi aina muistaa painaa paino sen puolen jalustimelle, minne ollaan menossa. Se toimii erittäin hyvin ja unohtuessaan romuttaa kaiken!

Ensin kerralla laitan puomit, ne saattaisivat autaa Taavia hahmottamaan tehtävää ja pysymään samalla linjalla. Eikä sillä, kunhan nyt jotenkin räpiköi sen tehtävän, niin hyvä.







Taavi miettii ja miettii.... :D
Peruutukset sujuvat jo tosi kivasti välillä, viimeistään pieni pidäte ohjasta saa Taavin peruuttamaan. Apuina käytän reilua etunojaa ja istunnan kevennystä satulasta, sitten pyydänä pohkeella mahdollisimman eteen ja sanon suulla "takaisin". Jos mitään en hetkeen tapahdu, pyydän ohjalla hyvin kevyesti ja viimeistään tässä vaiheessa aina tapahtuu. Sen suhteen ei ole ongelmaa enää. Jee! :)







Portin avaamista harjoiteltiin pariin kertaan lopuksi, siinä ei ole ongelmaa. Tässä riittää pelkkä portin avaus ja maahan heittäminen, ei tarvitse sulkea.

En meinannut saada Taavi säilyttämään laukkaa tänään, en sitten millään. Tallissa löysin siltä haavan oikean takasen vuohisesta. Se oli kyllä aika tuore, sellainen viiltohaava, jossa ensin oli karvat palaneet/kuluneet ja sitten viilto. En tiedä oliko sillä vaikutusta tahmeuteen, mutta sen huomatessa mulle tuli tosi paha mieli, että olin haukkunut Taavia ja jopa potkinut. :(
Kyllähän minä jossain vaiheessa sitä ääneen pohdin, että onko se kipeä, mutta K ei osannut sanoa. Enkä nyt kyllä osaa itsekäänsanoa, voisiko tuollainen haava olla syynä kaikkeen. Toisaalta, Taavin tuntien se kyllä on mahdollista. :D Mutta raipaton ratsastus on aina samanlaista, joten...
Laitoin haavaan reilusti pihkaa ja nyt vaan sormet ja varpaat pystyyn, ettei siihen tule impparia.


Huomenna lähdetään Helin kanssa katsomaan mulle vaatteita tuonne kisoihin, listalla on ainakin uudet, tarpeeksi pitkät farkut ja pitkähihainen kauluspaita.