sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Posterior Pectoral -lihaksen tiukkuus

Olen jo pidempään ollut vähän ymmälläni. Ymmälläni Ripen huonontuneesta liikkumisesta ja sen oudosta tavasta kävellä. Outo kävely on ollut sillä aina, mutta huomattavasti "pahentunut" talven aikana. Klinikallakin käytiin, kun kompastelua, jalan pettämistä alta ja vaikeutta alamäissä oli kokoajan enemmän. Mitään kovin suurta ei kuitenkaan löytynyt. Kipulääke ei helpottanut ongelmaa ja samanlainen sekasotkukäynti jatkui vaan. Käynti oli rytmitöntä, töksähtelevää, tuskastelin monelle, ettei Ripen kanssa ole kovinkaan mukavaa vaan kävellä, koska se ei osaa.
Käynti parani liikkeessä ja usein ensimmäisen raviptäkän jälkeen meno oli siedettävää. Muttta ensimmäiset alamäet ja alkukäynnit ovat viimeaikoina olleet melko tuskaisia. Ja myös väsyneenä lenkin lopuksi käynti saattaa mennä huonoksi.





Kun sitten taas kerran käpälöin Ripen satulavyön kohtaa ja sain aikaan erittäin hermostuneesti käyttäytyvän ponin, päätin ottaa asioista selvää. Tämä kohtahan on ollut aina herkkä. Jotkut väittävät, että voisi kertoa mahahaavasta, mutta myöskään Peptizole -kuurin aikana herkkyyteen ei tullut muutosta. Tuossa kohdassa on sellaiset kovat makkarat, jotka ilmiselvästi ovat todella arat. 






Ja mitä löysinkään netistä:



Kyseinen lihas vaikuttaa jalan viemiseen eteenpäin ja sen aiheuttama tiukkuus voi oireilla mm. ongelmina alamäissä, haluttomuutena venyttää askelta, hankaluuksina selviytyä oksereista tai muista pituusesteistä, väsymisenä (koska lihas pistää hanttiin, kun etujalkaa vie eteen) jne. Ja epämääräisinä ongelmina liikkumisessa.

Olen nyt useamman päivän hieronut itse kevyesti tuota kohtaa ja alun aika rajunkin reagoinnin jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti. Ne kovat mötikät ovat sulaneet, oikealta jo kokonaan, mutta vasemmalla riittää vielä tekemistä. Ja mikä parasta; Rippe kävelee ihan eri tavalla nyt. Eihän se ihmeitä tee, eikä kerralla ratkaise ongelmaa, mutta uskallan jo sanoa, että meillä tuon lihaksen hieronnasta on ollut suuresti apua. Ravissakin minusta Rippe liikkuu elastisemmin ja venyttää rohkeammin etusia.

Se onkin sitten ihan toinen asia, mikä sen alueen kipeyttää. Minä epäilen, että satulavyöllä on paljon väliä ja esim. koulusatulan vyö usein loppuu noille kohdille. Esim. nyt taas freeformin käytön jäljiltä alue oli minusta tiukempi. Käytän vuoroviikoin Hubertuksen yleissatulaa ja Freeformin matkasatulaa. Myös etujalkojan varominen voi alueen kipeyttää, mutta varmasti tilanne menee myös toisinpäin. Lihaskireyden aiheuttama vääränlainen tapa liikkua kipeyttää etujalkojen niveliä. Vaan kumpi oli ensin muna vai kana?

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Pullea papparainen

Hönöt ABSilla. :D

Liikunnan vähentyminen ja ruuan suurempi määrä alkaa näkyä Ripen ulkomuodossa. Ikävä kyllä. Mie oon tässä hysteerisenä vähän huolestuneena seurannut kehitystä, jättänyt kaikki väkirehut pois (joiden annostus muutenkin on ollut deseissä). Silti kaula kasvaa ja persus levenee. Liikuntaa en kerkeä, enkä voi lisätä. En uskalla enää hulluna höykyttää, että jalat kestäisi vielä jatkossakin. Eikä näytä se rasvanpolttojauhekaan olevan mikään ihmeaine. ;)

Oli siis otettava härkää sarvista ja avattava suu. Inhoan sanoa asioista, koska tulee heti tunne, että olen vaikea asiakas. Toin tallille vaa'an, punnasin mallisäkin ja otin asian puheeksi. Ihana tallinpitäjä ymmärsi heti huoleni ja totesi, ettei ole ongelmaa! Iso kivi vierähti sydämeltä. Miksi sitä joskus stressaa ihan turhilla asioilla? Avaisi vaan suunsa, niin moni ongelma ratkeaisi. Tallinpitäjä sanoikin kassin nähdesään, että kyllä se on tosiaan paljon enemmän saanut, kun ei tule punnittua. Meidän tallilla ei heinässä pihistellä.

Nyt Ripen aamu- ja päiväheinät punnitaan (tai tehdään silmämääräisesti sopivan pieniä kasseja) ja iltaheinät laitan itse punnittuna verkkoon. Millään kitudieetillä se ei suinkaan ole, vaan katsotaan ensin, josko paino lähtisi putoamaan tällä vähän rajoitetulla ruualla. 
 
Vähän tämä laihdutus sai vauhtia,  kun katselin vanhoja kuvia. Paljon pienemmällä liikunnalla ja punnituilla heinillä Rippe on näyttänyt tältä ja saanut silloin myös 6dl valkuaisrehua!

Nyt kaula on paljon paksumpi (tosin se on ollut kokoajan isompi,  kun tuossa ylläolevassa kuvassa) ja onhan siinä muutenkin enemmän pyöreyttä. Se näkyy tässä kuvassa todella karusti.  Ja siis poni on ollut paljon aktiivisemmassa käytössä tai sen kansa on tehty paljon pidempiä lenkkejä. Se syö pelkkää kivennäistä ja heinää. Mutta heinää on ollu liikaa ja se on ilmeisen hyvää.
Karvasta täytyy sanoa sen verran, että Rippe on klipattu viimeksi lokakuussa ja karva on silti ihan kohtuullisessa pituudessa!



Rippe myös alkoi kurailla tässä joku aika sitten. Minä tyhmä yritin tiputtaa sen lääkitystä alaspäin pienen määrän... Nostin lääkkeen ennalleen ja nyt tilanne on taas hyvä. Ei pidä sorkkia. Jännää, miten se lääkitys voi aiheuttaa ripulia, mutta myös cushingin oireisiin kuuluu ripuli. Siinä onkin vähän tasapainottelemista.
Tästä ei toivottavasti ole suunta, kun alaspäin painon puolesta.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

2 vuotta täynnä ihanaa Rippeä ja muuta höpinää esim. asetyyli-l-karnitiinista.

Ripelle kuuluu edelleen samaa, kun ennenkin; ihan hyvää ja tavallista. Tiputin sen löäkitystä taas yhteen tablettiin tässä joku aika sitten, kun keväällä sen olo aina paranee. Ja mashin seassa olen syöttänyt cushingintautiin sille teetettyjä yrttejä. Niiden syöttäminen on ollut niin tuskaa, että ne on jääneet laatikon pohjalle. Nyt kokeilin, josko mashin seasa uppoisi ja ainakin nyt uppoaa. 
Hauska huomio, että pari päivää niitä syötyään Rippe alkoi lenkeillä hikoilla tosi paljon. Tänäänkin käytiin Fasun ja Jennan kanssa 13km:n lenkki, aikaa meni pari tuntia, kun suurin osa vaan käveltiin. Silti Ripelle tuli kova hiki, samoin toissapäivänä, kun käytiin vähän laukkaamassa ja ravaamassa maastossa. Nesteet ainakin lähtee liikkeelle.





Muuten olen lähinnä juoksutellut sitä irtona kentällä ja käynyt talutuslenkeillä. Ripellä on meneillään (viidettä viikkoa) myös eläinkoe nimeltä asetyyli L-karnitiini. Sen pitäisi helpottaa insuliiniresistenssistä kärsivien hevosten ongelmia, helpottaa kroonisesta kaviokuumeesta kärsivien hevosten neuropaattista kipua ja pienentää jopa ihraniskaa. Ja sitähän meillä on, joten ero pitäisi olla helppo huomata.. Toistaiseksi mitään muutosta ei ole ollut, mutta Rippe on myös ollut paljon pienemmällä liikunnalla. Se syö sitä jauhetta 10g ja sen saaminen alas alkoi olla vähän vaikeaa. Lopulta kokeilin sekoittaa jauheen pieneen määrään omenamelassia ja Rippe suostui lipomaan sen suoraan kuupasta. Mahtista!

Nyt vaan mielenkiinnolla odotetaan tuloksia. 






Selän jumppaa olen ratsain tehnyt peruuttelemalla alamäissä ja tekemällä siirtymiä ylämäkiin. Minusta selkä on ollut nyt melko hyvä ja se jalan outo pettäminen on vähentynyt käynnissä alkulenkistä. Olen myös koettanut muokata Hubertuksen estesatulasta kelpoa correction padin kanssa. Nyt tuntuu, että oikea leves ja asetus on löytynyt. 
Tänään taas alkulenkki oli melkoisen jäykkä ja jalka lonksui, mutta heti alun jälkeen liike parani ja lopussa käynti oli pitkää ja hyvää. Liekö selkä saanut vähän kylmää, vaikka loimitettuna Rippe on ollut kaikenaikaa. Täällä on ollut pari päivää aivan kamalan raaka tuuli.
Lisäksi toissapäivänä luistin peruutteluharjoituksista, ei olisi varmaan pitänyt!







Loppuun vielä kuvapari. Vaikka toinen kuva onkin vähän erilaisesta asennosta ja kuvakulmasta, niin ero on kyllä selkeä. Muutama lihas on ponille etuosaan tullut kahden vuoden takaisesta. Silloin se mahtava karva peitti alleen melko luisen vanhuksen, eikä siitä ole paljon kuvia jäänyt todisteeksi.
Meillä meni vuosipäiväkin vähän ohi, kun on ollut tätä marsujen hässäkkää tässä viime viikkoina. Mutta Rippe on ollut mulla nyt vähän reilun kaksi vuotta. Paljon on siihen mahtunut kaikkea, mutta edelleen olen sitä mieltä, että Rippe on ollut mun paras ostos. :)




EDIT. myöhemmin : Lisäravinteella en huomannut mitään vaikutusta, vaikka nostin annosta välillä. Lisäksi sen saaminen alas oli työn ja tuskan takana.