Rippe tekee minut niin hyväntuuliseksi omilla jutuillaan. Eilen aamulla tallilla käydessäni kutsuin sitä toisesta päästä tarhaa heiniltä, se mietti hetken asiaa ja ampaisi pukkilaukalla höristellen luokse. Sai minut nauramaan ääneen. Joka päivä mietin, että onko tämä edes totta.
"Niin ovat vuodet lyöneet
jäljet meihin molempiin
melkein huomaamatta syöneet uskon ihmeisiin
Ja silti kaikin voimin
Mä kaiken jälkeen rakastaa
haluaisin vielä, haluaisin uskaltaa"
jäljet meihin molempiin
melkein huomaamatta syöneet uskon ihmeisiin
Ja silti kaikin voimin
Mä kaiken jälkeen rakastaa
haluaisin vielä, haluaisin uskaltaa"
Pääseekö Rippe vielä tänä kesänä laitumelle? Mutta nuo hetket, ihan pienetkin, antavat voimaa jatkaa eteenpäin vaikka olisikin hankalaa :)
VastaaPoistaRippe ei pääse laitumeen, se viettää kesänsä tarhassa ja syö vihreää rajoitetusti niitettynä ja narun päästä. :)
Poista